William Shakepearen näytelmien julkaisujärjestyksestä ei ole täyttä varmuutta. Näytelmistä on olemassa listoja, joita voit tarkastella alla olevista linkeistä.
Teoksessa Anthony Holden: William Shakespeare (suom. Kaisa Sivenius, Gaudeamus, 2003) sivuilla 397 - 398 on lista Shakespearen suomennetuista teoksista julkaisuvuoden mukaan.
Teosten suomennokset löydät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta teoksen alkukielisellä nimellä. Joistakin
https://www.britannica.com/biography/William-Shakespeare/Chronology-of-Shakespeares-plays
http://www.shakespeare-online.com/keydates/playchron.html
htthttps://www.thoughtco.com/list-of-shakespeare-plays-2985250ps://www.bardweb.net/plays/timeline.html
https://www.jyu....
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://...
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Toimeentulotukikokeilussa oli tosiaan mukana 34 kokeilukuntaa, 29 vertailukuntaa ja 32 Kelan paikallistoimistoa. Kokeilukunnat löytyvät teoksesta Toimeentulotukikokeilu 1995-1996: Loppuraportti (1997). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105048__SToimeentulotuki…;
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Kyllä, keski.finna.fi -verkkokirjastossa seutuvarauksen voi tehdä vain hyllyssä ja lainattavissa olevaan aineistoon. Ottamalla yhteyttä omaan kirjastoon, esim. puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä, varaus voidaan kuitenkin tehdä halutulle noutopaikalle.
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Helmet kortilla voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia. Jos haluat käyttää Kirkkonummen kirjaston sähköisiä palveluja tarvitset kirjastokortin tänne. Meillä on tarjolla kaksi e-kirjapalvelua, Ellibs ja Biblio, molemmista löytyy myös äänikirjoja. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjastokortin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Punatukkaisia tyttöhahmoja on päähenkilönä seuraavissa kirjoissa ja kirjasarjoissa:
Carolyn Keene: Neiti Etsivä -sarja
L. M. Montgomery: Anna-sarja
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Sara Pennypacker: Klementiina
Siri Pettersen: Korpinkehät-sarja
Kari Vaijärvi: Kivisen kehän arvoitus
Linda Liukas: Hello Ruby -sarja
Ally Condie: tarkoitettu-trilogia
Kurt Held: Zora Punatukka
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Lisää vastaavia teoksia voit etsiä Google-haulla punatukkainen tyttö päähenkilö kirja tai englanniksi redhead girl main character book.
Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
