Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Kyllä, keski.finna.fi -verkkokirjastossa seutuvarauksen voi tehdä vain hyllyssä ja lainattavissa olevaan aineistoon. Ottamalla yhteyttä omaan kirjastoon, esim. puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä, varaus voidaan kuitenkin tehdä halutulle noutopaikalle.
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Helmet kortilla voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia. Jos haluat käyttää Kirkkonummen kirjaston sähköisiä palveluja tarvitset kirjastokortin tänne. Meillä on tarjolla kaksi e-kirjapalvelua, Ellibs ja Biblio, molemmista löytyy myös äänikirjoja. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjastokortin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Punatukkaisia tyttöhahmoja on päähenkilönä seuraavissa kirjoissa ja kirjasarjoissa:
Carolyn Keene: Neiti Etsivä -sarja
L. M. Montgomery: Anna-sarja
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Sara Pennypacker: Klementiina
Siri Pettersen: Korpinkehät-sarja
Kari Vaijärvi: Kivisen kehän arvoitus
Linda Liukas: Hello Ruby -sarja
Ally Condie: tarkoitettu-trilogia
Kurt Held: Zora Punatukka
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Lisää vastaavia teoksia voit etsiä Google-haulla punatukkainen tyttö päähenkilö kirja tai englanniksi redhead girl main character book.
Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
Diane Keatonin Brother and Sister on saatavilla useissa englanninkielisissä äänikirjapalveluissa, muun muassa Amazonissa ja Google Books -palvelussa. Löydät ne Googlen tai muun hakukoneen avulla, kun haet "diane keaton brother and sister audiobook". Kirjan kuuntelu ko. äänikirjapalveluissa on useimmiten maksullista.
Suomen kirjastojen kokoelmissa tätä äänikirjaa tai e-kirjaa ei valitettavasti ole. Tarkistin saatavuustilanteen sivustolta ekirjasto.kirjastot.fi, josta voi hakea kätevästi kaikkien kirjastojen e-kirja- ja äänikirjakokoelmista kerralla.
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Hei,
Helmet-kirjastojen kokoelmissa aiheeseen liittyviä kirjoja oli hieman rajallisesti. Löysin muutaman teoksen, joista voisi olla apua:
-Howat, Roy: The art of French piano music : Debussy, Ravel, Fauré, Chabrier
(teoksen aihesanoina mm. piano, taidemusiikki, impressionismi, musiikkianalyysi, Ranska, 1800-luku, 1900-luku)
-Isacoff, Stuart: A natural history of the piano : the instrument, the music, the musicians - from Mozart to modern jazz and everything in between
(piano, muusikot, säveltäjät, historia, musiikinhistoria)
-The New Grove Twentieth-century French masters : Faure, Debussy, Satie, Ravel, Poulenc, Messiaen, Boulez / Jean-Michael Nextoux [et al.]
-Cooper, Martin: French music : from the death of Berlioz, to the...
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu.