Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Voit hakea kirjaa lähikirjastojesi kokoelmista Helmet-verkkokirjastosta. Verkkokirjastossa voit myös tehdä kirjaan varauksen, niin saat sen lähikirjastoosi. Tarvitset varaamiseen kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin. Mikäli haluamaasi kirjaa ei löydy Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmista, voit tehdä siihen kaukolainapyynnön verkkolomakkeella.
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen kaukopalvelu: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk....
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Löysin Forebears-nimisen palvelun, jossa Jose-nimisiä ihmisiä lasketaan olevan 29 946 427 https://forebears.io/forenames?q=jose. Palvelun kuvauksesta en saanut selvää, mihin tilastointi perustuu ja kuinka luotettava se on.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön 2.5.2022 julkaistun tiedotteen mukaan Suomi sai kärkimaata Norjaa selvästi huonommat pisteet sekä journalismin laillisten puitteiden että taloudellisten toimintaedellytysten osalta.
Lailliset toimintaedellytykset viittaavat ainakin Helsingin Sanomain kolmen toimittajan saamiin syytteisiin viime syksynä. Toimittajat kirjoittivat Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta kertovan jutun ja julkaisivat sen, mistä rapsahti syyte.
Suomalainen lehdistö - ja media muutenkin - on hyvin keskittynyttä, mikä sekin rajoittaa sananvapautta. On helppo myös palautella mieliin, miten Suomessa on vähän kerrassaan lakkautettu ns. maakuntien kakkoslehdet. Vain sitoutumattomat porvarilliset...
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Helmet-tietokannassa on ollut kirjaa useampia kappaleita, mutta valitettavasti kirjat ovat kuluneet loppuun ja viimeiset on poistettu huonon kunnon vuoksi. Kirja on jo 18 vuotta vanha. Nimekkeet, joiden viimeiset niteet on poistettu vuoden aikana, poistetaan Helmet-tietokannasta (= kirjaston luettelosta) aina seuraavan vuoden alussa.
Sivustolla www.globalfirepower.com/coalitions.php voi tehdä vertailuja kaluston määristä erilaisilla maayhdistelmillä. Vertailu ei kerro kaluston laadusta ja todellisista käyttövalmiuksista mitään, mutta antaa käsitystä voimasuhteista. Sivuston tietojen perusteella Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean muodostama liittouma olisi selvästi ylivoimainen kaikkien kalustotyyppien lukumäärässä.
Globalfirepowerin sivustolla voi myös katsoa yksittäisten maiden sotakaluston tai eri aselajien kalustokoostumusta.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) tuotannosta on suomennettu kokonaisuudessaan ainoastaan teos Kindergeschichten eli Lastentarinoita. Suomentaja on Markku Mannila ja suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Uusintapainos on vuodelta 2022.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832
Parnasson numerossa 6/1983 s. 343-351 on Bichselin artikkeli Tarinoita kirjallisuudesta.
https://finna.fi/Record/arto.012667415
Hans Magnus Enzensbergerin toimittamassa antologiassa Matka jonnekin (1965) on neljä Peter Bichselin novellia.
https://finna.fi/Record/eepos.92915#toc
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://www....
Kyllä Parnassossa julkaistu Juhana Rossin käännös vaikuttaa olevan ainoa Cranen runosta tehty suomennos.
Parnasson vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
En löytänyt kirjastossamme olevista kirjoista linja-autolippujen hintoja.
Kysyin asiasta Suomen Linja-autohistoriallisesta Seurasta ja sain nopeasti vastauksen. Vastaaja muisteli, että aikataulukirja Suomen kulkuneuvot : turisti olisi sisältänyt painetut Matkahuollon lipputaulukot hintoineen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei kirjaa ole, mutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät numerot vuosilta 1930-1985. Suomen kulkuneuvot : turisti | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi). Teos on saatavissa lukusalikäyttöön. Kirjastokortin yliopiston kirjastoon saa asioimalla kirjaston palvelupisteessä. Samalla voitte kysyä tarvitsemaanne teosta. Kirjaston yhteystiedot.
Einari Marvian sävelrunoa Taru Paavo Berglundin ja Radion-orkesterin tulkintana ei ole julkaistu lainattavana tallenteena.
Kysymyksessä mainitsemasi Yleisradion tallenne on kuultu ohjelmassa Klassinen kattaus 16.3.2021. Ohjelma on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteillä.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/37459876
Lista Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteistä aukeaa alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lasten aarreaitta -sarjan teoksista ei löydy aivan suoraan haetulla tai samankaltaisella nimellä olevaa satua. Teoksissa on kuitenkin ainakin kaksi satua, joiden tarinassa asiat saavat eri merkityksiä tai niitä käsitellään tavanomaisesta poikkeavasti.
Lasten aarreaitta 1 -teoksessa (toim. Karilas & Nuorto, 1980 4. p.) on satu nimelta "Outo ja eriskummallinen maa", jossa kertoja mm. näkee sokean, kuuron, mykän sekä halvaantuneen miehen käyvän jänisjähtiin, viljapellolla seilaa purjevene ja kärpäset ovat lampaan kokoisia. Sadun lopussa paljastuu, että kaikki olikin unta.
Toinen mahdollinen satu löytyy teoksesta Lasten aarreaitta 4 (toim. Karilas & Nuorto, 2001 2. p.) nimellä "Mimmi, joka koetti ottaa...
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
