Varauksen tila muuttuu matkalla -tilasta odottaa noutoa -tilaan heti kun virkailija on merkinnyt varauslaatikon saapuneeksi ja alkaa tyhjentää sitä varaushyllyyn. Eli käytännössä varaus on joko varaushyllyssä, tai ainakin juuri menossa sinne, kun se näkyy odottaa noutoa -tilassa. Sähköpostit tulevat aina viiveellä vasta myöhemmin.
Vantaan Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan kaikki vuoden 2016 Tee itse -lehdet. Soittamalla Tikkurilan kirjastoon selviää, miten lehtiä saa selata/lainata. Käytäntö vaihtelee korona-aikana eri kirjastoissa: aina ei pääse itse katsomaan lehtikokoelmia, mutta aina voi tilata yksittäisiä lehtiä ja sitten ehkä lainata joitakin numeroita. Kirjastojen puhelinnumeroiden luettelo ja aukioloajat löytyvät www.helmet.fi -sivulta.
Discogs-palvelusta löytyi yksi LP: Rakkautes Sun. Yhteensä albumeita on julkaistu häneltä kokoelmat mukaan luettuna 18 kappaletta. Lisäksi löytyy yksi albumi yhdessä Anna Hanskin kanssa.
https://www.discogs.com/artist/1747013-Tarja-Lunnas?page=1
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä....
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) tuotannosta on suomennettu kokonaisuudessaan ainoastaan teos Kindergeschichten eli Lastentarinoita. Suomentaja on Markku Mannila ja suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Uusintapainos on vuodelta 2022.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832
Parnasson numerossa 6/1983 s. 343-351 on Bichselin artikkeli Tarinoita kirjallisuudesta.
https://finna.fi/Record/arto.012667415
Hans Magnus Enzensbergerin toimittamassa antologiassa Matka jonnekin (1965) on neljä Peter Bichselin novellia.
https://finna.fi/Record/eepos.92915#toc
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://www....
Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Hei
Emme kirjastossa pysty tekemään oikeastaan lajitunnistusta kuvien perusteella. Voimme suositella kirjoja ja nettisivuja, joista asiakkaat voivat itse etsiä tietoa.
Pääkirjastossa on esim. paikalla luokassa 59.24 Ekbom: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta ja luokassa 58.21 Rohmut ja riesat.
Tässä myös muutama nettisivu, joka voi auttaa eteenpäin
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
https://taystuho.fi/tuholaisten-tunnistaminen/
Toivottavasti näistä on apua.
Terveisin
Lause kuuluu Jalmari Finnen suomentamana näin: "Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista."
Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/45448.
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Kirja kuuluu Helmet-kirjaston kokoelmaan, mutta tällä hetkellä kaikki kappaleet ovat lainassa ja kirjasta on myös varauksia. Jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi, voit tehdä kirjasta varauksen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2560939?lang=fin.
Jos haluaa Antero Mäkelän Isänmaa-levyllä tulkitseman tekstin sanatarkasti talteen, ainoa vaihtoehto taitaa olla sanelun mukaan kirjoittaminen. "Taivaan isä varjelkoon" ei ole tiukasti Huovisen sanojen ääneenlukua, vaan enemmänkin improvisointia Huovisen luomien teemojen pohjalta. Kokonaisuudessa on lisäksi eräänlaisena sideaineena mukana sotaan ja sotaveteraaneihin liittyviä osuuksia, jotka lienevät Mäkelän omaa panosta – en ainakaan onnistunut näitä katkelmia Veikko Huovisen kirjoittamiksi vahvistamaan.
Keskeisimmät tunnistamani Huovis-lähteet Mäkelän "Taivaan isä varjelkoon" -esityksessä ovat novellit Elämää lihakaupoissa (kokoelmasta Kuikka) ja Nyt siirtomaita valloittamaan (Rasvamaksa) sekä 10. luku romaanista Lentsu...
Kirjoja, artikkeleita ym. löytyy erittäin runsaasti. Alla linkkejä kysymistäsi aiheista. Kaikki ovat verkossa saatavilla.
http://tinyurl.com/kotihoitokirjoja
http://tinyurl.com/lehdetartikkelit
http://tinyurl.com/kotihoitokokemuksia
Voit käyttää Finnassa myös hakusanoja Kotihoito työntekijät:
Tässä vielä peruskirja kotihoidosta, sitä käytetään myös oppikirjana.
http://tinyurl.com/Kotihoidossa
