Arvelen, että kyse oli ehkä laulun sanoista? Valitettavasti en löytänyt tällaista Youtubesta, kirjaston aineistokokoelmista, Fono.fi-palvelusta, http://www.fono.fi/ enkä Viola-diskografiasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/.
Depression ja ruokatottumusten välisiä yhteyksiä on tutkittu runsaasti ja myös Helmet-kirjastossa on aihetta käsitteleviä teoksia runsaasti.
Toivottavasti seuraavan linkin takaa löytyvistä teoksista on teille hyötyä tiedon etsinnässä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smasen*%20ruoka*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-tietokannasta tehdyn haun perusteella löytyivät seuraavat teokset
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K6FIR5ILRXCQBUQT8QBGI3KGM6EGB2M22657NA4YI1U1Q3LQ72-04607?func=short
Melindasta löytyneitä teoksia voi useassa tapauksessa kaukolainata oman kirjaston kautta kotiin lainattavaksi.
Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Yhdessä sekunnissa aurinko tuottaa 3,8 x 1026 joulea energiaa. Joka tunti 430 kvintiljoonaa (430 x 1018) joulea energiaa osuu auringosta maapallolle. Näin ollen maapallolle osuva osuus auringon energiasta on prosenteissa hyvin lähellä nollaa, tarkemmin 3,14327485380117e-8 prosenttia.
Lähteet:
U.S. Department of Energy https://www.energy.gov/
Learn Astronomy https://www.learnastronomyhq.com/articles/how-much-energy-does-the-sun-produce.html
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste...
Kirjastokortin uusiminen maksaa kaikissa Jyväskylän kirjastoissa 2 euroa. Voit hakea uuden kortin lähimmästä kirjastosta tai kirjastoautosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
15-17-vuotiaalle riittää Kela-kortti.
Alle 15-vuotiailta vaaditaan huoltajan allekirjoittama lomake uuden kortin saamiseksi.
Halutessasi voit tulostaa Kirjastokortti-lomakkeen ja täyttää sen valmiiksi. Näin nopeutat asiointiasi kirjastossa. Samalla lomakkeella (toinen puoli) voi antaa Jyväskylässä alle 15-vuotiaalle luvan käyttää omatoimikirjastoja.
Täytä ja tulosta (Jyväskylä): Kirjastokorttilomake ja omatoimikirjastosuostumus alle 15-vuotiaille (pdf)
Täytä ja tulosta (muut kunnat): Kirjastokorttilomake (pdf)
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
Tällä tarkoitetaan silkkikankaista otsa- tai hiusnauhaa, jonka avulla Ainon äiti kehottaa tytärtään koristautumaan. Tieto löytyy Raimo Jussillan teoksesta Kalevalan sanakirja (2009, Otava).
Ei valitettavasti löydy, kyseistä kirjaa on hankittu vain Helsingin ja Espoon puolelle, mutta saat se kyllä varattua tai tilattua myös itsellesi Vantaalle. Katso saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://www.libplussa. fi Jos teos on hyllyssä-tilassa, voit soittaa samantien ko. kirjastoon ja pyytää lähettämään sen käyttämääsi kirjastoon. Jos kirja on lainassa, voit tehdä siitä maksullisen varauksen (5mk) omassa kirjastossasi.
Työvoimatilastoja ja niiden laatimista käsitellään Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivuilla http://www.stat.fi/til/tyti/index.html .
Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html .
Työvoimatutkimuksen tietoja on saatavilla noin kymmenen vuoden aikasarjoina StatFin- tilastopalvelusta, johon on linkki em. sivuilta
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokantaan tehty osoitteenmuutos päivittyy saman tien. Jos varaamasi kirjat kuitenkin olivat hyllyssä jossakin kirjastossa ja lähtivät jo samana päivänä valitsemaasi noutokirjastoon, on mahdollista, että tieto varauksista menee vanhaan osoitteeseen, koska osoitteenmuutos on tehty seuraavana päivänä. Sinun kannattaa seurata tilannetta Helmetin kautta tai soittaa noutokirjastoon varmistaaksesi asian.
Kirjaa: Eurooppalainen viitekehys : kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen euurooppalainen viitekehys, ei löydy ruotsinkielisenä.
Englanninkielinen teos, josta suomenkielinen kirja on käännös, löytyy:
Common European framework of reference for languages: learning, teaching, assessment / Council for Cultural Co-operation, Education Committee, Modern Languages Division, Strasbourg
Cambridge : Cambridge University Press , 2001
Repr. 2002
Repr. 2001, 2002, 2003, 2004
Samoin saksankielinen käännös on olemassa.
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Lahden kirjastoissa ei ole vielä käytössä harrastehuoneiden digitaalista ajanvarausta tai varaustilannenäkymää. Meillä on käytössä paperikalenteri. Pianohuoneisiin voi varata ajan puhelimitse numerosta 044 416 3517 tai paikan päällä pääkirjaston musiikin alueella. Palveluaikamme ovat ma-pe 10-20, la-su 10-16.
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
