Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsimäsi kirja on
TEKIJÄ Lindgren, Astrid
TEOS Pekka Peukaloinen / Astrid Lindgren ; [kuvittanut Eva Billow] ; [suomentanut Laila Järvinen]
PAINOS 3. painos - 4. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1996
ULKOASU 129 sivua : kuvitettu
Valitettavasti kuvien perusteella ei pystynyt tunnistamaan seinälautasen signeerausta.
Lautasen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä, mahdollista tekijää.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi nämä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Etsin Finna.fi:stä kyseisiä säkeitä, mutta sieltä ei valitettavasti löytynyt vihjettä runon kirjoittajasta. Netissä olevista runotietokannoistakaan ei ollut apua, sillä niitä ei ilmeisesti enää päivitetä. Jaoin kysymyksesi kollegoilleni. Tai tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kyseisen runon?
Kirjassa Kanneljärvi 2- Kylästä kylään ja talosta taloon (Koonnut Viljo E. Terho, 1986) mainitaan Isovihan (1700–1721) jälkeisen ajan Kanneljärvestä: ”Kaskitalouden vaikutuksesta ns. suurperheet olivat tavallisia, v. 1754 tehdyn laskennan mukaan Kanneljärven seutu oli Äyräpään kihlakunnassa tässä suhteessa ihan huomattavin.”
Valitettavasti en löytänyt muuta tarkentavaa tietoa alueen kihlakunnasta. Lisää Kanneljärvestä voi lukea mm. Paavo Montonen: Kanneljärvi- Kahdeksan kylän pitäjä (1957), sekä edellä mainitusta Kanneljärvi- Kylästä kylään ja talosta taloon- teoksesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.43896?sid=2986016061
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.51772?sid=2986019334
Uusikirkon historiasta voi lukea...
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kivistön varaukset siirtyvät Martinlaakson kirjastoon (Laajaniityntie 3). Saapumisilmoituksen noutopaikkana säilyy ”Kivistön kirjasto”. Martinlaakson kirjasto on kesällä auki ma, to klo 13–20; ti, ke, pe klo 9–16 ja la, su suljettu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kiviston_kirjasto/Jut…
Voisikohan kyseessä olla Outi Pakkasen dekkari Hinnalla millä hyvänsä (Otava, 2005)? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29938.
YK:n viralliset kielet ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja https://www.un.org/en/our-work/official-languages
YK:n ihmisoikeuksien julistus on käännetty useille kielille, mutta YK:n sivulla ei ole tsetsenian kielista käännöstä.
Suomessa ajoneuvojen homeongelmista on uutisoitu lähinnä busseihin ja asuntoautoihin liittyen. https://yle.fi/a/3-6047852
Tutkimuksia aiheesta ainakaan suomen kielellä ei tuntuisi löytyvän. Englanniksi voi etsiskellä erilaisin hakulausein kuten vaikkapa "Mold Contaminated Vehicles". Näin saa joitakin tuloksia, esim.
Health effects of a mold-contaminated automobile: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(03)02991-9/fulltext
Mold contamination of automobile air conditioner systems: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2306019/
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Matin ja Tepon kappaleesta "Pöytä täyteen" ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt Matti Ruohonen ja sanoittaja on V. P. Lehto. Kyseessä ei siten ole käännösiskelmä.
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kirja Rooman 12. Orientalistikonferenssin artikkeleista löytyy useista Euroopan kirjastoista sekä englanniksi että ranskaksi. Esim. Göttingen yliopiston kirjastosta ja British Librarysta. Suomesta en löytänyt luetteloitua kirjan kappaletta, mutta Europeanan kautta teos löytyy digitoituna, https://www.europeana.eu/fi/search?page=1&view=grid&query=Twelfth%20Int…...
Suomalaiset, joilta on esitelmä mukana, ovat Otto Donner ("Über die Charakteristik der Ural-Altaischen sprachen und die typen des Sprachbaues", osa 2) ja Edvard Westermarck ("Sul culto dei santi nel Marocco", osa 3, nide 1).
Linkit Ranskan kansalliskirjastoon,
Osa 1: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k97609698
Osa 2: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k9680109j
Osa...
