Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Valintaperiaatteet vaihtelevat kirjastoittain mm. sen mukaan, millä tavoin mikin kirjasto haluaa kokoelmansa profiloituvan. Kysymyksesi on senlaatuinen, että suosittelisin sinua haastattelemaan henkilökohtaisesti vaikkapa muutamia kirjastonhoitajia eri kirjastoista, jotta saisit asiasta hieman yleiskuvaa. Aiheesta kyllä löytyy kyllä jonkin verran kirjallisuutta, esim. seuraavat (joiden saatavuutta voit kysellä omasta lähikirjastostasi ja sitä kautta myös tilata niitä kaukolainoiksi):
Eskola, Eija Rukousnauha ja muita romaaneja--suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939 / Eija Eskola Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1991 951-680-677-5
Luoko valinta kysyntää?--Tampereen yliopiston...
Postin verkkosivujen mukaan kuluttaja/käteisasiakkaat eivät saa Postin kautta lähettää vaaralliseksi aineeksi luokiteltuja aineita tai esineitä postilähetyksinä. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan muun muassa palavat nesteet, esim. parfyymit/hajuvedet.
Ks. tarkemmin Postin verkkosivuilta.
http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset…
Kaupallisista kuriiri- ja logistiikkayrityksistä esim. DHL kehottaa verkkosivuillaan ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaansa vaarallisten aineiden osalta, jollaisiksi mm. havuvedet voidaan luokitella.
http://www.dhl.fi/fi/express/lahettaminen/ohjeita_lahettamiseen/vaarall…
Kustannuksista saa tietoa palvelujen tarjoajilta.
Ihminen räpyttelee silmiään normaalisti muutamien sekuntien välein. Varmasti tässä on yksilöllistä vaihtelua, mutta tietoa siitä, kuinka pitkään on normaalia olla räpyttelemättä, emme löytäneet.
Kappaleen Fever on alunperin tehnyt v. 1956 Little Willie John. Louis Prima & Keely Smith esittivät kappaleen v. 1959 musiikkielokuvassa "Hey Boy, Hey Girl" - ei siis alunperin elokuvasävelmä.
Lähdeteos: Warner, Alan: Who sang what in rock'n'roll (ISBN 0-7137-2089-1). London: Blandford, 1990 s.77
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja...
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Molempien lehtien vuosikerrat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston varastossa säilytetään Sotilasaikakauslehteä viisi vuotta.
Uusi Maailma vuosilta 1963-65 on myös varastoitu sinne, samoin lehden seuraaja UM. Uusi Maailma vuosilta 1972-77.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Sotilasaikakauslehden artikkeleita voi etsiä ARTOsta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta: http://finna.fi
Uusi Maailma -lehden artikkeleita ei ole indeksoitu artikkelitietokantoihin.
Lehdet löytyvät HelMet-hausta samaan tapaan kuin muukin aineisto. Lehtiä voi hakea lehden nimellä. Kun klikkaat auki tuloslistasta nimekkeen (esim. Mondo : Helsinki), saat listan kaikista niistä kirjastoista, joihin tulee kyseinen lehti.
Voit myös hakea tiettyyn kirjastoon tulevat lehdet esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita hakulaatikkoon "aikakauslehdet", rajoita tulosta vasemmassa reunassa näkyvällä aineistorajoittimella "lehti" ja sijaintirajoittimella (haluamasi kirjasto).
HelMetin perinteisessä aineistohaussa (linkki löytyy hakulaatikon alapuolelta) voit valita haun, joka kohdistuu vain lehtikokoelmaan.
Tarkennetulla haulla voi suoraan tehdä haun koskemaan lehtiä ja tiettyä kirjastoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi...
Vuoden 1548 Uusi Testamentti(Se Wsi Testamenti/ Agricola Michael Olai)painettiin Tukholmassa, tiedot voit itse käydä tarkistamassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannasta osoitteesta http://hul.helsinki.fi/memory/helmi.html
Ensimmäisistä Bellman-käännöksiksistä löysin maininnan Fredrik Wilhelm Pippingin bibliografiasta "Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista" (ilmestyi alunperin v.1856-57, näköispainos Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamana v:lta 1967). Siteeraan tässä bibliografian tekstiä, josta käännökset ja painopaikka sekä -vuosi selviävät:
"Muutamia käännöksiä C.M. Bellmannin Lauluista, ynnä Mukailema Ingeborin Walituksesta, ja Yksi Juoma-Laulu. Ruottin kielestä. Turusa, 1837. Painetut J.E.Frendellin ja Pojaan Kirja...
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita.
Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh....
Räisänen -sukunimi on yleinen Itä-Suomessa. Nimestä löytyy mainintoja jo 1500-luvun puolen välin asiakirjoista. Nimi on ilmeismmin muotoutunut nimestä Räsänen siten, että s:n itämurteinen liudentuminen on kirjattu i:ksi s:n edellä. Enemmän taustatietoja molemmista nimistä löydät Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet. Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
