Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodia.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestelmä on uusi meillekin, joten aina emme tiedä vastausta jokaiseen ongelmaan. Autamme kuitenkin...
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/...
Kyllä Parnassossa julkaistu Juhana Rossin käännös vaikuttaa olevan ainoa Cranen runosta tehty suomennos.
Parnasson vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Tällaista tietoa ei ole vielä julkaistu. Kannattaa kysyä asiaa ohjelmaa esittäneeltä kanava-yhtiöltä eli TLC:ltä. Linkki yhteystietoihin
Wikipediasta löytyy myös hyvä luettelo Suomen TV-kanavista ja niillä toimivista yhtiöistä. Linkki Valitettavasti jokaiselta pitäisi kysyä erikseen tulevista ohjelmasuunnitelmista.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kyseisestä marssista ei näytä löytyvän nuotinnosta painetussa tai sähköisessä muodossa. Oletettavasti soittokunnilla, joiden ohjelmistoon marssi kuuluu tai on kuulunut, olisi jonkinlaisia sovituksia nuotistoissaan, mutta niitä ei ole saatavissa lainaan.
Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Sotakirjallisuudesta löytyy kuvaus ja eri kirjahyllyjä Kirjasammosta, osasta Sotakirjallisuus. Voit tutkia esimerkiksi hyllyistä löytyivä kirjoja ja niiden kuvauksia sekä asiasanoituksia. Niiden avulla voit löytää yhteneväisiä piirteitä.
Jos olet tekemässä koulutehtävää, vastaus siihen on helpointa löytää koulukirjasta tai muusta kurssilla käytetystä materiaalista.
Syvällisempää tutkimusta löytyy kirjallisuustieteen alalta, Finnasta voi selailla hakutuloksia haulla sotakirjallisuus ja kirjallisuustiede.
Hei!
Järvenpää-Tuusula-Kerava-Mäntsälä -alueen kirjastokimpalla on yksi yhteinen varausjono. Kun teet varauksen, se kohdistuu kaikkiin kimpan kirjoihin ja ensimmäisenä käsitelty kirja tärppää varaukseen.
Joskus kirja on pikalaina/lähilaina, jolloin se varaaminen on estetty.
Voin neuvoa tarkemmin sähköpostitse tai puhelimella, jos varaaminen ei vieläkään onnistu.
Wisława Szymborskan runo Vermeer kokoelmasta Tutaj (2009) on luettavissa Martti Puukon suomentamana Parnasson numerosta 59 (2009) : 4, s. 18-19 sekä Szymborskan runojen kokoelmasta
Täällä (Tutaj, suom. Martti Puukko, 2012), s. 37.
Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
YK:n viralliset kielet ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja https://www.un.org/en/our-work/official-languages
YK:n ihmisoikeuksien julistus on käännetty useille kielille, mutta YK:n sivulla ei ole tsetsenian kielista käännöstä.
Alla olevasta ensimmäisestä linkistä löytyy kaikki Helmet-kirjastoista lainattavat marsun hoito-oppaat. Marsuyhdistyksen sivulta (alimmainen linkki) löytyy hoito-opastusta kohdasta "Kaikki marsuista".
http://tinyurl.com/marsun-hoito
https://marsuyhdistys.net/home/
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
Tämän tyyppistä asiaa voi tutkia hakemalla verkosta fraasien sisällä ilmausta, siis "ei voi pitää kalustetussa huoneessa" tai "pitää kalustetussa huoneessa" eri muodoissa. Hakutulosten perusteella ei voida sanoa, että kyse olisi yleisestä idiomista. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja hakuteokset ovat myös avuksi, https://www.kotus.fi/sanakirjat. Niistä ei ilmausta löydy. Sanakirjoja Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/5987%2B114013%2B124651/hae?category=11401…;
Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Katkelma on suomennettu seuraavasti: "Nuoruudessaan hänet oli pakotettu varovaisuuteen, vanhetessaan hän oppi romantisoimaan - luonnottoman alun luonnollinen seuraus."
Austen, Jane, ja Kristiina Kivivuori (suom.). Viisasteleva Sydän. [Uusi p.]. Helsinki: WSOY, 2013. s. 39
