Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi käännetty suomeksi. Englanninkielisen kustantajan sivuilla kerrotaan kirjan ilmestyneen 30. heinäkuuta tänä vuonna, eli vasta muutama päivä sitten. On siis hyvin mahdollista, että se jossakin kohtaa vielä suomennetaan. Mahdollinen suomennos ja sen aikataulu riippuvat kustantamoista. Kirja englanninkielisen kustantajan sivuilla: https://www.simonandschuster.com/books/All-in-the-Family/Fred-C-Trump/9781668072172
Kysyin asiaa molemmista kustantamoista, mutta sain vastauksen vain Otavalta. Vastaus on, että Otavan kaunokirjallisuuden toimitus valitsee kirjat Otavan kirjastoon. Kirjan pitää olla korkeaa kirjallista tasoa ja aiheen suomalaisia lukijoita kiinnostava.
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeessa 80a 2 on "yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura)." B I -luokitus on tässä yhteydessä "sotilasvarusteiden kantaminen ja aseiden käyttö vähän vaikeutunut, työkyky hyvä."Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/...
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki...
Kyseinen sitaatti on suomennettu Geroge Eliotin teoksessa Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, 1956, s. 619) näin:"Pitää aina paikkansa, että jos olisimme olleet suurisieluisempia, eivät olosuhteet olisi päässeet ylittämään kestokykyämme."
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Yksi työntekijöistämme ehdotti että kyseessä voisi olla C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirja, joka aloittaa Lewisin kirjoittaman Narnia -sarjan. Kyseisessä teoksessa neljä lasta kulkee vaatekaapin kautta Narniaan, jossa he Aslan -leijonan kanssa taistelevat Valkeaa Velhoa (myöhemmissä suomennoksissa Valkoista Noitaa) vastaan. Valkea Velho voi taikasauvallaan muuttaa ihmiset ja eläimet kiveksi. Jos joku velhoista enemmän tietävä osaa kertoa vielä muita vaihtoehtoja, niin voi kommentoida alle.
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Hei!Valitettavasti kaikkia kriteerejä täyttäviä kirjoja ei oikein löydy. Yksissä kansissa julkaistut, yli tuhatsivuiset teokset ovat jo lähtökohtaisesti harvinaisia. Sivumäärällä hakeminen kirjastojärjestelmästämme ei harmillisesti myöskään onnistu, ainakaan "suurempi kuin" -menetelmällä, jota tämä kysymys vaatisi. Yksi kaikki kriteerit nähdäkseni täyttävä kirja kuitenkin osui silmään hyllyjä selatessa: Norman Mailer, Porton haamu, julkaistu alun perin 1991, 1073 sivua.
Tässä muutamia kollegoiden vinkkaamia romaaneja, joissa jollakin tavalla käsitellään lapsuutta 1980- tai 1990-luvuilla: Suvi Vaarla: WestendTommi Liimatta: JeppisTiina Piilola: AlkuvedetJoonatan Tola: Punainen planeettaMikko Malila: KastanjasotaPhilip Teir: Elokuun varjotJenni Pääskysaari: Mielen maantiedeSuvi Ratinen: MatkaystäväNoora Vallinkoski: Perno Mega CitySusanna Hast: Ruumis/HuoneetRiina Katajavuori: Hevikimmat (ehkä enemmän nuoruutta 1980-luvulla)Riikka Latvala: Tytöt (lapsuus ja nuoruus, lapsuus enemmän 70-luvun puolella)
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
Voisikohan kyseessä olla mahdollisesti Frank McCourtin omaelämäkerrallinen teos Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo köyhän perheen elämästä Irlannissa? Kollega muisti, että siinä ainakin on samantyyppinen kohtaus, missä lapsi toivoo pääsevänsä hautajaisiin, jossa olisi tarjolla herkkuja, koska perhe kärsii nälkää. Teoksen saatavuustiedot löydät Piki-verkkokirjastosta: PIKI-verkkokirjasto | piki.fi
