Kun et pääse -kirjastoon otsikon alla mainittiin erilaisia tapoja hoitaa kirjastoasiointia silloin, kun kirjastoon on vaikeata muuten päästä. Kaikki mahdollisia silloin, kun asiakas ei pysty poistumaan kotoaan. Kotikirjaston haasteena on se, että palvelua ei välttämättä saada parissa viikossa toimimaan. Jäät voivat siis ehtiä vaikka sulaa ennen ensimmäistä käyntiä. Joustoasiakkuus ja valtakirjan käyttö edellyttävät, että asiakkaalla on tuttava, perheenjäsen yms., joka on halukas auttamaan.
1. Kotikirjasto
Uudet asiakkaat ovat tervetulleita Kotikirjastoon eli Helsingin kaupunginkirjaston kotipalveluun. Palvelu on suunnattu helsinkiläisille, jotka eivät iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia voi itse asioida...
Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistyessä ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi. Tämä tapahtuu, kun saavutetaan niin sanottu kyllästyskosteus, eli kun ilmassa on maksimimäärä kosteutta kuutiometriä kohti. Kosteuden ylijäämä alkaa tällöin tiivistyä nesteeksi. Kyllästyskosteus riippuu ilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän vesihöyryä se voi sisältää. Vesihöyryn kohotessa ilman lämpötila laskee, ilma alkaa kyllästyä kosteudesta ja vesihöyry alkaa tiivistyä. Kylmyys siis pikemminkin edistää pilvien muodostumista kuin estää sitä. Esimerkiksi kylminä talvikuukausina sää pyrkii pilvistymään herkemmin kuin lämpimämpinä kuukausina.
Lähteet:
Burroughs, William J. [et al.]. Sää....
Esimerkiksi alla olevista teoksista voisi löytyä sopivia:
- Nota bene : sitaatteja antiikin Roomasta / Marja-Liisa Polkunen, Otava 2003
- Veni, vidi, vici / koonnut Lesley O'Mara ; latinaksi kääntänyt Rose Williams ; latinankielisen käännöksen tarkastanut ja suomentanut Pekka Tuomisto, Karisto 2001
- Carpe diem! : hauskaa ja hyödyllistä latinaa / Arto Kivimäki, Karisto 1997
Nämä teokset ovat lainattavissa ja varattavissa Helmet-kirjastoista.
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Mikä palvelu on kyseessä?
Kokeilin Helmet.fi nettihakua tietokoneella ja puhelimella sekä Taskukirjaston hakua puhelimella. Kaikki toivat näkyviin myös lehtiä.
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Voisiko kirja olla Kress, Adrienne: Kätketty ovi (2018, Löytöretkeilijät -sarjan ensimmäinen osa)?
Tässä kirjassa:
”sarjan päähenkilö on 12-vuotias akateemisen perheen Sebastian apulaisenaan 11-vuotias orpo ja yksinäinen Evie-tyttö. Sebastian joutuu tapahtumien pyörteisiin keskellä kotikaupunkiaan. Vauhdikas juoni vie kaksikon mm. kaupungin yliopistolle ja eläintarhaan mutta keskeisenä tapahtumapaikkana on Löytöretkeilijöiden seuran toimisto. Talo muodostuu aikamoiseksi huvipuiston ja pakohuonepelin risteymäksi. Talosta löytyy lasilattia, köysitikkaita, kasvi- ja eläinkokoelmia, teknisiä vempeleitä, kerroksesta toiseen vievä liukumäki, omituisia koulutettuja eläimiä, salaovia ja keskellä taloa kasvava suuri puu. ...
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Hei!
Kysyit voiko verenpisaran jakaa juurakosta. Eri nettisivuilla tuodaan verenpisaran yhteydessä esille pistokkaasta lisääminen ja jakaminen, mutta juurakosta jakamisesta verenpisaran yhteydessä ei löytynyt varmaa tietoa. Alla olevasta englanninkielisestä sivustosta löytyi jotain juurakon jakamisesta. Verenpisaralajikkeita on paljon ja niiden kasvuolosuhteet erilaisia, joten kannattaisi ehkä kääntyä paikallisen puutarhurin/kukkakauppiaan puoleen tässä asiassa varman tiedon saamiseksi.
Lähteet:
Plantura magazine https://plantura.garden/uk/trees-shrubs/fuchsias/propagating-fuchsias&n…;
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/verenpisara/
https://yhteishyva.fi/koti/huonekasvien-lisaaminen/article-...
Mahdatkohan tarkoittaa Walter Abishin kokeellista romaania Alphabetical Africa (1974), jonka ensimmäisen luvun sanat alkavat A-kirjaimella, toisen luvun sanat B-kirjaimella ja niin edelleen? Teosta ei kylläkään ole suomennettu.
https://artistsbooksandmultiples.blogspot.com/2012/05/walter-abish-alph…
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Alphabetical_Africa?fbclid=IwAR3gEPCpU6…
Tulisikohan palvelumme seuraajille mieleen muita kirjavinkkejä kysyjälle?
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...
