Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua...
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Vuoden 1946 Etelä-Suomen Sanomia voi lukea Lahden pääkirjastolla. Lehdet löytyvät sekä vuosikerroiksi sidottuina painettuina lehtinä että mikrofilmeinä. Painetut lehdet ovat osa kirjaston kotiseutukokoelmaa, jolloin niitä ei lainata mutta lukeminen kirjastolla on mahdollista. Mikrofilmit ovat lainattavissa mutta parhaiten niiden tarkastelu onnistunee kirjastolla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla mikrofilmin lukulaitteella. Lukulaitteen voi varata pääkirjaston musiikkipalveluista esimerkiksi soittamalla. Lahden pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät Lastu-verkkokirjastosta: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
Kuopion kaupunginkirjastosta ruotsinkielistä käännöstä Kung Lear ei löydy, mutta esimerkiksi Varastokirjastosta ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy. Voit tehdä meille kaukolainapyynnön sähköpostitse kaukopalvelu@kuopio.fi tai verkkolomakkeella: https://q.surveypal.com/kaukolaina3 , niin voimme tilata sen sinulle.Kaukolainaus maksaa 3e.
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa. Lähimmäksi osuu kanadalaisen Zeppa Jamien teos Ylitse taivaan ja maan (2000), jossa hän kertoo omista kokemuksistaan opettajana Bhutanissa. Suomalaisnaisen kokemuksia Aasiasta käsittelee puolestaan Päivi Ahosen teos Toden maat, unen maat: työtä ja arkea monien kulttuurien Aasiassa (2021).
En valitettavasti löytänyt mistään nallejen nimiä, mikäli niillä on ollut nimet. Kermansaven astiatuotantokin on loppunut jo vuonna 2011, joten tehtaaltakaan ei voi kysyä. Ehkä joku palstan lukijoista tietää nimet?
Valitettavasti emme ehtineet vastata kyselyynne ajoissa ja hautajaiset olivat lauantaina 11.1. Tässä kuitenkin asiaa koskeva tasavallan presidentin kanslian tiedote 10.1. vielä tiedoksenne. Suomea edusti Presidentti Tarja Halonen. https://www.presidentti.fi/presidentti-halonen-osallistuu-edesmenneen-v…
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki...
Kaija Unholan kirjassa Elämää koiran kanssa : suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (Art House, 2014) mainitaan, että Suomen Kennellitto alkoi järjestää koiranäyttelyitä Pasilan Messukeskuksessa vuonna 1975 ja että ainakin vuonna 1985 Kennelliitolla oli siellä kaksi omaa näyttelyä, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Tietoa siitä, mistä alkaen Kennelliitto on järjestänyt vain yhden vuotuisen kaikkien rotujen näyttelyn Messukeskuksessa en löytänyt.Lisätietoja voisi kysyä Kennelliitosta: neuvonta@kennelliitto.fi
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä.
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
