Wisława Szymborskan runo Vermeer kokoelmasta Tutaj (2009) on luettavissa Martti Puukon suomentamana Parnasson numerosta 59 (2009) : 4, s. 18-19 sekä Szymborskan runojen kokoelmasta
Täällä (Tutaj, suom. Martti Puukko, 2012), s. 37.
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Kävin läpi teokset:
Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura, 1987
Kuvataiteilijat 1991, Kustannusosakeyhtiö taide, 1991
Kuvataiteilijat 2004, Suomen taiteilijaseura, 2004
Näistä teoksista en löytänyt sopivaa nimikirjainyhdistelmää. Taiteilija ei tietysti signeeraa teostaan välttämättä virallisilla nimillään. Toisaalta, taiteilija ei välttämättä ole suomalainen.
Kannattaa ehkä käydä selaamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Toimittanut Juha Valli. 1992
Kirjan käsikirjastokappaleet ovat luettavana Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa. Antiikkiliikkeistä ja...
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Artikkeli on olemassa ja se on julkaistu aikakausjulkaisussa The International Journal of Psychoanalysis 66 (1985). Löysin verkosta sen sisällysluettelon, mutta artikkelia ei pääse lukemaan kirjautumatta, https://pep-web.org/browse/IJP/volumes/66?page=245. Etsin Finna.fi:sta julkaisua, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa näyttäisi olevan siihen pääse verkkojulkaisuna, https://finna.fi/Record/jamk.993627767906251?sid=4053417938. Kansalliskirjastossa ja Varastokirjastossa on luettelossa julkaisu The International Journal of Psycho-analysis, joka näyttää siltä, että kyseessä olisi sama julkaisusarja painettuna versiona, vuoden 1966 lehdet löytyvät Varastokirjastosta, https://finna.fi/Record/vaari.420811?sid=4053417938....
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Mondo-lehti tulee tilattuna useaan Helsingin kirjastoon. Pasilan kirjastossa on luettavana kaksi edellistä vuosikertaa. Kirjastoissa ei ole valitettavasti tilaa ja mahdollisuutta säilyttää vanhoja vuosikertoja tämän enempää.
Näistä aiheista löytyy kirjallisuutta eri ikäisille lapsille. Verkkokirjastosta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla vuoroasuminen, erolapset tai hakusanayhdistelmällä ero* ja lastenkirjallisuus. Ikävästä kertovia lastenkirjoja voi etsiä hakusanayhdistelmällä ikävä ja lastenkirjallisuus. Hakutuloksiin tuli paljon etenkin kuvakirjoja, ja kannattaa tutustua niihinkin (kirjastoluokka 85.22), sillä niissä on monesti hyviä löytöjä isommillekin lapsille. Omassa lähikirjastossasi saattaa olla myös teemahylly tai valmiita kirjalistoja tästä aiheesta, joten kannattaa kysyä heiltä tarvittaessa lisäapua.
"Surusunnuntaista" löytyy melodia, sanat ja sointumerkit kokoelmassa Erik Lindströmin kynästä (E. Lindström 1983). Julkaisua löytyy myös Ratamo-kirjastojen kokoelmissa.
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Tarkistin arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta (https://finna.fi/) näiden kirjojen kirjastosaatavuuden. Kumpaakin löytyy lukusalikappaleina korkeakoulukirjastojen/oppilaitoskirjastojen kokoelmista, mutta lainattavia kappaleita ei ole. Aku Ankan seikkailun uudemmasta painoksesta löytyi muutamasta paikkaa lainattavakin kappale. Mikäli haluat kirjoihin tutustua, niin voit pyytää omaa kirjastoasi tiedustelemaan olisiko kirjoja mahdollisuus saada kaukolainaksi siten, että voisit tutkia kirjoja paikan päällä omassa kirjastossasi. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan suostu kaukolainaamaan lukusalikappaleita.Ostoaikeissa kannattaa tutkia antikvariaattien valikoimia. Verkkokauppaa pyörittävät antikvariaatit lienevät helpoin...
11-vuotias voisi tutkia omien kiinnostuksiensa mukaan tutkia Lukudiplomia, jonka Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on tehnyt. Tässä linkin takana on 5.-6.-luokkalaisille erilaisia otsikoita, joiden alla lukuisia suosituksia. https://vanamo.finna.fi/Content/lukudiplomi-hml#5-6Samalle sivulle pääsee liitteestä, QR-koodilla.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med...
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
