Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
Juuri sennimistä kirjaa kuin Koululainen ei kirjastosta löydy, mutta Koululainen-niminen lehti tulee kyllä Kuusamon kaupunginkirjaston Pääkirjastoon. Lehteä säilytetään nuortenosastolla. Lehden verkkosivut löytyvät täältä: http://www.koululainen.fi/ .
Kysymyksestäsi tuli mieleeni myös Pirkko-Liisa Perttulan Kelvoton koululainen -kirjat. Ne kuuluvat myös nuortenosaston kokoelmiin.
Kuusamon kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä aineistotietokannan kautta: http://kirjasto.kuusamo.fi/ . Jos et löydä etsimääsi tai tarvitset apua tietokannan käytössä, voit kysyä neuvoa kirjaston henkilökunnalta.
Kysymistäsi teoksista kolme löytyy yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta, mutta nekään eivät ole lainattavissa. Koska teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, eikä niitä ole saatavissa muualtakaan Suomesta, voit tilata ne kaukopalvelun kautta ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake ja palvelun ohjeet sekä hinnat löytyvät täältä http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Sotamies Viirilästä on tarkka kuvaus kohtauksessa, jossa hän suomalaisista sotilaista ensimmäisenä näkee Petroskoin kaupungin. Viirilää kuvataan isopäiseksi ja suulaaksi upseerien harmiksi, joka oli rauhan aikana istunut vankilassa. Sodassa hän oli osoittanut mielipuolisuutta lähentelevää rohkeutta, minkä johdosta oli saanut anteeksi muutoin ruokotonta käytöstään. Kirjan loppupuolella, missä on kuvaus suomalaisten perääntymisestä kerrotaan Viirilän pelottomuudesta: Rauhallisella kävelyllään hän osoitti, ettei pelännyt vihollista eikä esivaltaa. Hänen tottelemattomuutensa oli irvistelyä siitä, että joku kuvitteli hänen tottelevan pelosta, tunteesta, jota hänellä ei ensinkään ollut. Tätä käytöstä ei esimiehensä kestä, vaan ampuu hänet...
Hei,
Tätä kautta ei voi jättää hankintatoiveita, koska kyseessä on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajapalvelu. Kysymyksen kohdistuksen perusteella teitä palvelee Vaara-kirjastojen vaara.finna.fi. Hankintatoiveita voitte tällä hetkellä jättää normaalin palautteen kautta (etusivulla ylälaidassa Palaute-kohta) tai vaikkapa suoraan omassa kirjastossa. Jossain vaiheessa saanemme myös varsinaisen hankintatoivelomakkeen sivustollemme.
Kirjastot ottavat mielellään hankintaehdotuksia ja muuta asiakaspalautetta.
Kirjastokortin viivakoodin alla olevalla tunnuksella ja henkilökohtaisella pinkoodilla voi asioida omatoimikirjastoissa klo 7-21. Kaikki Turun kirjastot eivät ole omatoimikirjastoja, vaan esimerkiksi pääkirjastoon, Jyrkkälän kirjastoon tai Pansion kirjastoon pääsee vain kirjaston palveluaikoina. Kunkin lähikirjaston aukioloajat ja mahdollisuuden omatoimiseen käyttöön voi tarkistaa kirjaston sivuilta.
Sanalla kaukorakkaus voi hakea kirjoja Helmet -kirjastojen tietokannasta, https://haku.helmet.fi/.
Suositeltavia kirjoja ovat Heidi Köngäksen "Dora, Dora" ja Marisha Rasi-Koskisen "Valheet : romaani". Erikoisemman lukuelämyksen eräänlaisesta kaukorakkaudesta tarjoaa Milla Keräsen "Sisilialainen ruusu". Monissa sota-aikaan sijoittuvissa kertomuksissa muistellaan myös kaukaista rakastettua. Uudehkona esimerkkinä näistä voisi mainita Mauri Paasilinnan "Jäämerentie" -kirjan.
Yökynttilänjaloista kerrottiin Museoviraston kirjastosta seuraavaa:
”Yökynttilänjalat olivat pienikokoisia. Niitä pidettiin joko yöpöydällä tai kannettiin kädessä pimeässä liikuttaessa. Kustavilaisissa yökynttilänjaloissa pesä levenee suoraan pyöreäksi jalaksi. Peukaloripa erottaa sen muista kynttilänjaloista. Kynttilänjalkojen tukevoittamiseksi niiden sisusta täytettiin usein lyijyllä… ” (sitaatti Raimo Fagerströmin kirjasta: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa).
Suomalaista hopeaa –kirjassa Fagerström sanoo näin: ”Yökynttilänjalat ovat edelleen suosittuja. Muodoltaan ne eivät eroa tavallisista kynttilänjaloista, lukuunottamatta sitä, että niissä on nelikulmainen laattamainen jalka. Jalan reunakoristeena on yleensä...
Kaikkien Kyyti-kirjastojen lainojen eräpäivää jatketaan kirjastojen sulun takia aikaisintaan 4.5. asti.
Myös varausten noutoaikaa jatketaan aikaisintaan 4.5. asti. Mikäli asiakas varaa sulun aikana aineistoja verkkokirjastossa, myös näiden varausten noutoaika siirtyy toukokuulle.
Eräpäivät ja noutoajat on päivitetty kaikkiin lainoihin ja varauksiin automaattisesti. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Voit soittaa siihen kirjastoon, johon aineisto on varattu, jos haluat peruuttaa varauksesi, tai lisätietoja.
Yhteystiedot:
Kotka, https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85742
Hamina: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85153
Korttisi on vanhentunut. Kirjastosulun aikana emme valitettavasti voi tehdä uusia kirjastokortteja. Sulun jälkeen saat uuden kortin minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Ulf Löfgrenin Onnimannin taikaluola (Precis som du vill,1971) löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan omaksi, kannattaa kirja etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantivariaateissa.
https://finna.fi/Record/helmet.1386401
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Spontaanisti tulevat ensimmäiseksi mieleen ainakin nämä naiskirjailijat:
Virginia Woolf
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175902283678
Marguerite Duras
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175932425876
Clarice Lispector
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175906602571
Uudemmasta kirjallisuudesta voisi mukaan ottaan ainakin Maggie Nelsonin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen nimeltä Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin (2006), jossa käsitellään mm. hirvien ravintoa ja sen vaikutusta taimikoihin. Selvitys on verkossa luettavissa:
https://www.researchgate.net/publication/268827266_Hirvivahinkojen_vahe…
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
