Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä.
Finna.fi -haussa Laila Hietamiehen Sonja-sarjaa löytyy vielä kasettiversiona teokset Sonja (1994) sekä Viktoria (1998). Lukijana molemmissa on näyttelijä Lis Laviola (s. 1945). Muita Laviolan lukemia äänikirjoja voi hakea hänen nimellään samaisessa Finna.fi -haussa. Kyseistä aineistoa on saatavilla vain kasettitallenteina.
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Someron kunta on kyllä liittynyt mukaan valtakunnalliseen e-kirjastoon, mutta valtakunnallinen e-kirjasto ja Ellibs ovat eri asioita. Valtakunnallinen e-kirjasto ei toimi kirjastokortin tunnuksilla, vaan sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (esim. mobiilivarmenne tai pankkitunnukset), koska e-kirjaston käyttöoikeus on sidoksissa asuinkuntaan eikä kirjastokorttiin, kuten Ellibs on. Valtakunnalliseen palveluun rekisteröidyttyäsi saat käyttöösi sen koko valikoiman. Someron verkkokirjaston info-osiossa kerrotaan, että Ellibsistä luovutaan asteittain uuden e-kirjaston tullessa käyttöön. Valtakunnallisen e-kirjaston sovelluksen voi ladata omalle laitteelle sovelluskaupasta. Ainakaan toistaiseksi palvelua ei ole mahdollista...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä...
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Vuoden 1946 Etelä-Suomen Sanomia voi lukea Lahden pääkirjastolla. Lehdet löytyvät sekä vuosikerroiksi sidottuina painettuina lehtinä että mikrofilmeinä. Painetut lehdet ovat osa kirjaston kotiseutukokoelmaa, jolloin niitä ei lainata mutta lukeminen kirjastolla on mahdollista. Mikrofilmit ovat lainattavissa mutta parhaiten niiden tarkastelu onnistunee kirjastolla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla mikrofilmin lukulaitteella. Lukulaitteen voi varata pääkirjaston musiikkipalveluista esimerkiksi soittamalla. Lahden pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät Lastu-verkkokirjastosta: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
Etsiskelimme nimitystä näille pikkuhahmoille, mutta emme löytäneet sellaista. Finto.fi:n kaunokirjallisuuden kuvailuun erikoistunut sanasto KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia - Finto tarjoaa kaunokirjallisuuden kuvailussa käytetyn sanaston, mutta esimerkiksi rooleja tutkimalla ei löytynyt muuta nimitystä kuin sivuhenkilöt. Henkilö, toimija - KAUNO - Finto -listaus.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
