Emme valitettavasti löytäneet tällaista viitettä. J. K. Paasikivestä löytyy paljon kirjallisuutta Finna-haulla. Tietoa voisi etsiä elämäkerroista ja muistelmista tai kirjeistä sekä päiväkirjoista.
Kollegani muistikuvia lehtikirjoittelusta: Aikanaan maailmalla paljon herätti kohua uutiskuva Sauli Niinistöstä kolaamassa lunta presidentinvaalien tulosten selviämisen jälkeisenä aamuna. Paasikiveen ja halkoihin muistan ruotsalaislehden Suomen-kirjeenvaihtajalle kohdistetun kehotuksen hankkia kirves ja mennä metsään halkoja hakkaamaan.
Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän?
Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi.
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Voisiko kyse olla Mika Waltarin romaanista Feliks onnellinen (1958)? Se kertoo ujosta ja yksinäisestä tilastovirkailijasta, joka tuntee pakkomielteenomaiseksi velvollisuudekseen päästä kertomaan yhdelle ihmiselle joka päivä, että hänen syntinsä ovat anteeksi annetut. Kirja löytyy jokaisesta kirjastokimpasta vaikka yksittäisestä kirjastosta ei löytyisikään.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43135
Kysyimme asiaa paremmin tuntevalta taholta ja saimme tämän vastauksen:
”Jos haluaa kokeilla Usb-C -kaapelilla, pitää puhelimessa tietysti olla Usb-C -piuhalle paikka ja televisiossa Usb-piuhan paikka. USB-C -piuhan pitäisi olla tiedonsiirtopiuha, ei latauspiuha. Tämän pystyy tarkistamaan sillä, että siirtyvätkö esim. tiedostot puhelimesta koneelle piuhan kautta. Tiedonsiirtopiuhassa on usb-päässä 4 kampaa, virtajohdossa 2.Tämänkään jälkeen kuvan näkyminen ei ole varmaa, vanha tv ei välttämättä tunnista puhelinta ja toisin päin. Lämpimästi suosittelen langattoman yhteyden käyttämistä, esim Chromecastia.”
Nuorten odotuksia ja tulevaisuuden näkymiä työelämässä tutkii TAT, joka julkaisee mm. vuosittain Nuorten tulevaisuusraportin sekä muita tutkimuksia, oppimateriaaleja ja aineistoja. TATista kannattaa kysyä apua, yhteystiedot. Työterveyslaitoksen julkaisuja löytyy STM:n Julkarista. Siellä on esimerkiksi tutkimus
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi : Hyviä käytäntöjä, tietoa ja vaikutuksia / Airila, Auli; Aho, Outi; Nykänen, Mikko; Toivanen, Minna; Väänänen, Ari; Ågren, Susanna; Mantila-Savolainen, Sari (2018)
Työterveyslaitoksen kirjastoa ei ymmärtääkseni valitettavasti enää ole, kirjakokoelma sijainnista ei löydy tietoa TTL:n sivulta, mutta laitokselta voi pyytää apua, yhteystiedot.
Finna.fi: n haussa...
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Hei, kiitos palautteesta!
Helmet.fi-sivusto on muutoksessa, joten on hyvin mahdollista, että sieltä on poistettu vanhentuneita sivuja. Joitakin tiedonhaun ja tiedon luotettavuuden arvioimisen apusivuja meillä vielä on, esimerkiksi tämä koontisivu.
Lisäksi YouTubessa on monia Helmet-opastusvideoita useilla eri kielillä.
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia.
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Mahdollisesti seuraavat kuvakirjat voisi sopia:
Pirjo Arvola: Houkuttaja häiritsee Lammasmaata
Pirjo Arvola: Osmo-nalle ja isän erehdys
Noora Alanen: Miirun isä on vankilassa
Kyllä, tänään 7.6.2023 on viimeinen asianajapäivystys Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa ennen syksyä. Päivystys on klo 17.00–19.00. Vuoronumeroita annetaan 2. kerroksen aikuistenosaston palvelupisteeltä klo 16.30 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä ajanvarausta eikä...
Valitettavasti mistään luotettavasta lähteestä ei löydy kattavaa listausta Suomessa ilmestyneistä Scooby-Doo-sarjoista. Internet Movie Database -verkkosivustolla on kuitenkin listaus kaikista ylipäänsä ilmestyneistä Scooby-Doo sarjoista ja -elokuvista. Niistä suomennetut nimekkeet ovat ainakin ilmestyneet Suomessa. Voit tutkia IMDb:n listaa täällä: https://www.imdb.com/find/?q=scooby%20doo&ref_=nv_sr_sm
Scooby-Doo-ohjelmia ei ole tällä hetkellä suomalaisten televisiokanavien ohjelmistoissa. JustWatch-hakukoneen avulla löytyvät Scooby-Doo -sarjat ja -elokuvat, jotka ovat tällä hetkellä katsottavissa suoratoistopalveluiden kautta Suomessa. Katso hakutulos täältä: https://www.justwatch.com/fi/etsi?q=scooby%20doo
Scooby-Doo-...
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket,...
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
