En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Kysymys on tosiaan siinä mielessä vaikea, että yleisen kirjaston kokoelmasta ei oikein löydy tähän apua eikä verkon avoimistakaan materiaaleista löytynyt reittejä tuolle ajalle, esim. Suomen kauppalaivastotietokannasta, https://kauppalaiva.nba.fi/ tai Suomen historialliset alukset -tietokannasta, https://www.laiva.fi/Digi.kansalliskirjasto.fi:n avulla löytyy lehtiartikkeli s/s Wiirin hankinnasta ja sen reitistä Englannista Suomeen ja ensimmäisestä reitistä täältä, mutta ei enempää, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/972750?term=Wiiri&term=Aluksen&term=aluksilla&page=7 Tuo Wiiri on höyryrahtialus ja se on rakennettu 1912. Wihurin Suomen Tankkilaiva -varustamosta löytyy tietoa Äänimero-sivustolla ja sieltä myös...
Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama lastenkirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1973 ja kirjasta otettiin useita lisäpainosia 70- ja 80-luvuilla.Sinun kannatta etsiä kirjaa nettiantikvariaateista. Googlettamalla kirjan nimellä löydät niitä helposti.
"Markkina" yksikössä tarkoittaa markkina-aluetta, "markkinat" taas kysyntää ja tarjontaa sekä niihin liittyvää hinnanmuodostusta, kaupallisia suhdanteita, jonkin hyödykkeen kauppaa kokonaisuutena jne.markkina - Kielitoimiston sanakirja markkinat - Kielitoimiston sanakirja
Pimeyden ruhtinas (Prince of Darkness) on termi, jota käytetään John Miltonin runossa Kadotettu paratiisi (1667) [1], ja joka viittaa Saatanaan pahan ruumiillistumana. Se on englanninkielinen käännös latinankielisestä ilmaisusta princeps tenebrarum, joka esiintyy 300-luvulla kirjoitetussa Pilatuksen teoissa (tunnetaan myös Nikodemoksen evankeliumina) [2], 500-luvulla Gregorius Toursin teoksessa Historia Francorum[3], Pietro Damianin 1000-luvulla kirjoittamassa hymnissä Rhythmus de die mortis [4] ja Clairvaux'laisen Bernard saarnassa 1100-luvulta. Voidaan siis päätellä termiä käytetyn ensi kertaa Pilatuksen teoissa, eli 300-luvulla. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran kreikaksi ja sisältää kuvauksen niin kutsutusta "helvetin...
Löysin ainakin tämän M. Vuoren suomennoksen finna.fi sivulta: Rikos ja rangaistus : romaani kuudessa osassa jälkipuheineen. 1-2 | Eepos-kirjastot | Finna.fi Julkaisija: Jyväskylä, Gummerus 1888-1889. Kääntäjä M. Vuori. Kirja löytyy Kuortaneen pääkirjaston kotiseutukokoelmasta ja on siellä käytettävissä lukusalissa. En valitettavasti löytänyt mitään kuvaa kannesta tai mainintaa siitä, onko teos kovakantinen. Mutta halutessasi voit toki olla suoraan yhteydessä kyseiseen kirjastoon ja kysyä asiasta esim. sähköpostitse tai soittamalla. Tässä Kuortaneen kirjaston verkkosivu, josta löytyy heidän yhteystiedot: Kirjastopalvelut | Kuortane Myös Oulun yliopiston Pegasus tiedekirjastolta löytyy tämä: Rikos ja rangaistus : romaani...
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Työvoimatilastoja ja niiden laatimista käsitellään Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivuilla http://www.stat.fi/til/tyti/index.html .
Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html .
Työvoimatutkimuksen tietoja on saatavilla noin kymmenen vuoden aikasarjoina StatFin- tilastopalvelusta, johon on linkki em. sivuilta
Etsin Sissi-elokuvia Suomen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, mutta löytänyt yhtään. Myöskään Elokuva-arkiston kirjastosta en niitä löytänyt. Kyseessähän oli elokuvien sarja, mikäli oikein muistan. Yleisradiolla on Tallennepalvelu, mutta voi olla, että he eivät lainaa yksityisille. Ylellä on myös Yle-shop sekä Lasipalatsissa että Pasilassa Ylen Pajassa, joissa on myös äänitteitä myytävänä. Videovuokraamoilla saattaa kyseistä elokuvaa olla, kannattaa tiedustella erityisesti Filmifriikki- ja Pieni leffapaikka-vuokraamoista.
Winx-klubia ei ole ainakaan vielä saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tuleeko video(vhs tai dvd)myöhemmin kirjastoihin, riippuu siitä onko sillä lainausoikeus. Toisin sanoen videoilla täytyy olla lainausoikeus, että niitä voidaan kirjaston kokoelmiin hankkia.
Kirjastoissa on kyllä paljon videoita, jotka ovat myös pyörineet tv-sarjoina. On siis mahdollista, että Winx-klubikin joskus tulee kirjastoon. Kannattaa kysellä vaikka lähikirjastostasi myöhemmin syksyllä.
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
Helsingin kirjastoihin on eilen (14.9.06) tilattu kolme lisäkappaletta kyseistä kirjaa. Niiden saaminen lainauskuntoon vie kuitenkin jonkin aikaa. Neljä kappalettakin on tietysti melko vähän. On mahdollista, että kirjaa hankitaan vielä lisää, esim. Espoon ja Vantaan kirjastot saattavat hankkia teoksen kokoelmiinsa.
Enkeliakatemia kirjasarjan suomennoksia on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempi vastauksia on arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Valitettavasti meillä ei ole tänäänkään enempää tietoa sarjan käännöksistä. Kannattaa kysyä kustantajalta, Wsoy:ltä.
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Mikrofilminlukulaite on pääkirjastossa työhuoneessa, joten aika tarvitsee varata, ajanvarauksen voit tehdä puhelimitse https://www.ylojarvi.fi/kirjasto/paakirjasto-leija/tilat-ja-laitteet/
