Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Vedenkorkeudesta puhuttaessa on olennaista tietää, missä korkeusjärjestelmässä lukemat on annettu, eli mihin mitta-asteikon nollakohta on asetettu. Kun uutisoidaan, että Kerryn piirikunnassa veden pinta on noussut "8 metriä sateiden vuoksi", tarkoitettaneen sitä, että vesi on noussut "8 metres above the mean sea level" eli 8 metriä teoreettisen keskiveden korkeuden yläpuolelle. Marraskuun 2024 tulvassa Kerryn Listowelissa Feale-joen veden korkeus nousi ennätykselliseen 18 metriin.Teoreettinen keskivesi (englanniksi mean water, MW tai mean sea level MSL) on käytännön tarpeita varten tehty ennuste vedenkorkeuden odotusarvosta. Asteikko asetetaan niin, että vedenkorkeuden vuoden keskiarvo on mahdollisimman läheIlä nollaa. Teoreettisen...
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,...
Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa...
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Nahkapakkanen mainitaan Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1886): nahkapakkanen (subst., yhdyssana) gråkallt (salapakkanen). Tuoreempi maininta löytyy Kalevi Koukkusen Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirjasta (2023), jossa on käytetty lähteenä tuota Lönnrotin sanakirjaa. Tässä nahkapakkanen on määritelty termillä kylmänkostea pakkanen.
Kirjastosta löytyy monta hyvää kirjaa toivomaasi aiheesta, esimerkiksi näihin kannattaa tutustua: Becky Albertalli: Minä Simon, Homo SapiensAiden Thomas: Hautausmaan pojatCasey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistäHellevi Salminen: Hello, I love youSimon James Green: Heartbreak boysJames L. Sutter: DarkheartsAdam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat
Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarjan uusinta teosta Apteeker Melchior ja nõiutud kabel ei ole vielä käännetty suomeksi. Kirja on Apteekkari Melchior -sarjan kahdeksas osa ja julkaistu viron kielellä vuonna 2025. Todennäköisesti suomennos on tulossa jossakin vaiheessa.
Kyseinen äänite löytyy kyllä kokoelmistamme, mutta sekä pääkirjaston musiikkiosaston, että Huhtasuon lähikirjaston kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa (ens. eräpäivä 28.9.04). Voitte halutessanne tehdä 1 euron hintaisen varauksen äänitteestä joko kirjastossa käydessänne, puhelimitse (014-624 448) tai, jos teillä on kirjastomme antama salasana, internetissä. Netistä löydätte myös aineistotietokantamme, jossa voitte tehdä tiedonhakuja kokoelmistamme. Esim. nyt etsimänne cd löytyy haulla: tekijä: Rosti, Vicky nimeke: 20 suosikkia aineistolaji: cd-levy. Kaikkia em. kohtia ei tarvitse täyttää. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
Sweet Valley High -sarjaa on suomennettu 50. Sweet Valley High -trilleriä 6 kirjaa. Trillerisarjan kirjat ovat: Silminnäkijä, Pakomatkalla, Talo Jyrkänteellä, Kohtalokas kesä, Vaarallinen puhelu, Kasvot menneisyydessä. Suomentamisen suhteen sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjojen suomalaiseen kustantajaan Otavaa http://www.otava.fi Lahden kaupunginkirjastossa on neljä englanninkielistä sarjan kirjaa. Kirjat ovat Happily ever after (1997), Once upon a time (1997), To catch a thief (1997)ja kielen opiskeluun tarkoitettu lyhennelmä The stolen diary. Lähikirjastoistakaan ei löytynyt uudempia kirjoja muilla kielillä. Sarjasta on kysytty aiemminkin, joten vilkaisepa myös kysy kirjastonhoitajalta etäpalvelun arkistoa.
Helmet-kirjastoista sarjan 2 osaa 3 ei enää löydy, mutta Kirjastot.fi:n Frank monihaun http://monihaku.kirjastot.fi mukaan tuo video löytyy ainakin Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön www-lomakkeella http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Kaukolainan hinta on 4 €.
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Voisiko kyseessä olla Saimi Lindrothin romaani Taamottu, alaotsikko: romaani Lapin suuren luonnon keskeltä (1948).
Tapahtumat sijoittuvat Ylä-Lappiin, Tanassa käydään kaupassa. Utsjoella on Paistunturi, romaanissa Vaistunturi.
Päähenkilö on Alte Isola, katekeetta jolla on etelästä lähtöisin oleva vaimo Iina, "joka oli hiljainen ja vähän puhuvainen" ja kuolee vailla varsinaista syytä. Itsemurhako?
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Valitettavasti ei löydy nuotteja tähän LP-levyllä Sielun miljonääri (HiHat HILP159) julkaistuun lauluun. Paljon on Mikko Alataloa nuottina julkaistu, vaan vielä useampia lauluja on hän ehtinyt tehdä. Mutta ehkä kannattaa ottaa kansanedustaja Alataloon itseensä suoraan yhteyttä, häneltä saattaa jonkinlainen nuotti arkistosta löytyä.
Heikki Poroila
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan...
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
