Kuvailuusi sopii Helmi Krohn. Hänestä on ilmestynyt Maarit Hjeltin kirjoittama elämäkerta Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (2021). Kyseessä voisi olla myös Märta Tikkasen äidinäidistään ja -isästään Emma Sjödahlista ja Uno Stadiuksesta kirjoittama teos Emma ja Uno (2010). Myös näyttelijä Elli Tompuri on mennyt naimisiin 1910 ja eronnut 1919. Hänestä on ilmestynyt Helka Mäkisen väitöskirja Elli Tompuri : Uusi nainen ja punainen diiva (2001).
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
Valitettavasti kyseisestä marssista ei näytä löytyvän nuotinnosta painetussa tai sähköisessä muodossa. Oletettavasti soittokunnilla, joiden ohjelmistoon marssi kuuluu tai on kuulunut, olisi jonkinlaisia sovituksia nuotistoissaan, mutta niitä ei ole saatavissa lainaan.
Valitettavasti mistään luotettavasta lähteestä ei löydy kattavaa listausta Suomessa ilmestyneistä Scooby-Doo-sarjoista. Internet Movie Database -verkkosivustolla on kuitenkin listaus kaikista ylipäänsä ilmestyneistä Scooby-Doo sarjoista ja -elokuvista. Niistä suomennetut nimekkeet ovat ainakin ilmestyneet Suomessa. Voit tutkia IMDb:n listaa täällä: https://www.imdb.com/find/?q=scooby%20doo&ref_=nv_sr_sm
Scooby-Doo-ohjelmia ei ole tällä hetkellä suomalaisten televisiokanavien ohjelmistoissa. JustWatch-hakukoneen avulla löytyvät Scooby-Doo -sarjat ja -elokuvat, jotka ovat tällä hetkellä katsottavissa suoratoistopalveluiden kautta Suomessa. Katso hakutulos täältä: https://www.justwatch.com/fi/etsi?q=scooby%20doo
Scooby-Doo-...
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Tekoälysovelluksia, joiden avulla voi tehdä videoita, on lukuisia. Joillakin on olemassa maksuton versio, mutta suurin osa on maksullisia. AI-sovellukset toimivat yleensä englanniksi.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista, joilla voi tehdä videoita:
InVideo
D-ID
Steve.ai
Veed.io
Tässä Zapierin jutussa vertaillaan useita ai-videosovelluksia.
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Finelin verkkosivuilta löydät tarkat tiedot elintarvikkeiden ravintosisällöistä, myös hivenainepitoisuuksista.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&ingredientClass…;
Esimerkiksi broilerin rintafileen rautapitoisuus on 0.4 mg.
Helmet-sivulta löydät linkin Kirjastot ja palvelut -valikkoon https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Sieltä voit hakea esimerkiksi kirjastot, joissa on 3D-tulostimet. Kun löydät itsellesi sopivan kirjaston, voit lukea kirjaston sivulta laitteen käyttö- ja varaustiedot. En tiedä, mitä tarkoitat tarratulostuksella. Kirjastojen tavallisiin tulostimissa et voi käyttää omia tarra-arkkejasi. Sen sijaan palveluvalikosta löytyvillä suurkuvatulostimilla voit "tulostaa jopa 130 cm leveitä julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. "
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995)
Helmet-kirjastojen lainattavat musiikkiäänitteet löydät esim. seuraavasti:
- mene verkko-osoitteeseen helmet.finna.fi
- tee ns. tyhjä haku, eli älä kirjoita mitään hakulaatikkoon vaan klikkaa vain hakulaatikon vieressä olevaa suurennuslasin kuvaa
- valitse rajoittimista aineistotyypistä valinnaksi äänite -> cd
- valitse rajoittimista päägenreksi musiikki
- halutessasi genre-rajoittimesta voit vielä tarkentaa haluamaasi musiikkigenreä
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä luokkaan 37 kuuluvat "elimelliset mielisairaudet, myrkytyksen aiheuttamat mielisairaudet ja hermoston häiriöt, elimelliset keskushermoston taudit ja aivovammoista johtuneet tilat". Tarkenne 37c2 viittaa "muihin elimellisiin keskushermoston tauteihin". B II -kelpoisuusluokittelun merkitys tässä on "täysin parantuneet, keskivaikein seurauksin, jotka eivät estä kevyttä palvelua tukivyöhykkeellä tai kotiseudulla."
Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999).
Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130) toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen...
Hei,
Tämä onkin laajempi kysymys. Täytyi hyödyntää Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenen tietämystä. Hänen tuumailunsa oli seuraavanlainen:
Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. 70-luvun romahduksen syiksi on esitetty laiduntavan karjan vähentymistä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntymistä etenkin Etelä-Suomessa. Samaan aikaan villi hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjen käyttö ( DDT) sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Viiniviljelyksillä tuhoa aiheuttaneiden parvien hävittäminen talvialueilla etenkin Ranskassa. Uudelleen runsastuminen on tosiasia ja sitä monin paikoin rajoittaa pesäpaikkapula. Pönttöjä pitäisi laittaa ja peltojen läheisiä lehtimetsiä säästää (tikankolot). Myrkkyjen käytön vähentyminen...
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Tammi julkaisi 1970-luvulla Tam tam-kirjat nimistä sarjaa. Kirjailija Sven Wernström julkaisi Latinalaiseen Amerikkaan liittyviä romaaneja tässä sarjassa.Kirjojen nimet ovat "Kapina", "Köyhien kylän aarre", "Mateo, meksokolainen", "Mateon kylä" ja "Orjat".
