Kyseessä on graafikko Klaus Suhosen luoma hahmo. Nimi on väännös saksasta sehr gemütlich = Erittäin mukava.
Tällaisen vastauksen saimme Egotripin Knipiltä.
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968).
Aivan varmasti. Esimerkiksi Ylellä uutisoitiin 2.8.2022, että Metso Outotec arvioi voivansa jatkaa kauppaa venäläisyhtiöiden kanssa. Linkki uutiseen (katsottu 3.8.2022 klo 15:50).
Kaikkia kytköksiä ei ole mitenkään mahdollista selvittää tämän palvelun puitteissa.
EUn pakotteista voi etsiä lisätietoa esimerkiksi Eurooppa-neuvoston tai Ulkoministeriön sivuilta.
Isäsi käsitys näyttäisi pitävän paikkansa, ainakin näiden lähteiden mukaan.
https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016072621962665
https://yle.fi/uutiset/3-9051313
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy asiakastietoja. Tietosi on siis poistettu asiakasrekisteristämme.
Asiakastietue poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen.
Jos sinulla on mahdollisuus käydä joskus missä tahansa Helmet-kirjastossa, saat uuden kortin odottaessa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin, esim. taidehuutokaupoista näitä voi kysellä. Tässä muutama osoite:
https://www.bukowskis.com/fi
https://www.hagelstam.fi/
https://www.helander.com/
Yksi teos tähän liittyen löytyi Turun pääkirjaston kokoelmasta: Valli, Juha: Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli vuodelta 1992,
tämä on pieni vihkonen. Jos tämä teos kiinnostaa, sen voi halutessaan varata Vaski-verkkokirjaston kautta.
https://vaski.finna.fi
Kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Suuressa sitaattisanakirjassa (toim. Jarkko Laine, 1989) löytyy työtä koskevien sitaattien joukosta "Työ aateloi ihmisen". Sanakirjassa ei kuitenkaan anneta tietoa, kenen sitaatti on alunperin. Toisaalta Vissarion Belinskin, venäläisen kirjallisuusarvostelijan, toimittajan ja filosofin kerrotaan sanoneen "Work ennobles man", joka myös saattaa olla pohjana tälle suomennokselle.
https://statusmind.com/work-quotes-60/
Suuressa sitaattisanakirjassa on myös Thomas Carlylen (1795-1881) sitaatti, joka viittaa työn jalouteen "Kaikki työ, puuvillan kehruukin; on jaloa; työ sinänsä on jaloa".
Sanastoa:
dignify: to give distinction to : ennoble https://www.merriam-webster.com/dictionary/dignify
dignify 1..antaa jllek arvokkuutta,...
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
A-kirjain viittaa kenttäsairaalan A-osastoon. Kenttäsairaaloiden toiminnasta ja organisaatiosta jatkosodan aikana löytyy lisätietoa Mikko Tynin esitelmästä:
Tyni, Mikko: Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa : Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen seuran luentokokouksessa 15.2.2017.
Rajajääkäripataljoona 4 sopisi sikäli, että se otti Wikipedia-artikkelin perusteella osaa Goran taisteluihin alkuvuodesta 1942. Linnoitusrakennuspataljoona 1 ei kuulosta oikealta, koska Jatkosodan historia -virallishistoriikin 6. osan joukko-osastohakemiston perusteella linnoitusrakennuspataljoonilla oli kolminumeroinen numerointi.
Desmond Marwoodin ja Paricia Ludlowin teoksessa Lasten runojen aarteet (2000, Desmond The children's treasury of verse, toim. ja suom. Leena Mäkijärvi) on Leena Mäkijärven käänös runosta. Runon otsikko on suomeksi Kukka muurin kolossa ja se on teoksen sivulla 21.
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
