Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Hei,aihe on hieman haastava, sillä synnytystä on historian saatossa pidetty yksityisenä ja intiiminä tapahtumana. Vielä 1800-luvulla raskaana olevaa tai vastasynnyttänyttä äitiä pidettiin yleisesti saastaisena. Synnytykset tapahtuivat piilossa. Tässä muutama taideteos, jotka löysin:Artikkelin kuvituskuvassa synnytystä esittävä maalaus 1800-luvun Turusta: Näin esiäitimme synnyttivät: Olisitko itse uskaltautunut samaan? - MTVuutiset.fiFrida Kahlon teos My birth: My Birth, 1932 by Frida KahloAnatomy of the Gravid Uterus (1774): Historical Anatomies on the Web: William Hunter HomeMuut lähteet:Ahola M. (2010) Synnytyksen historia. Yle. Synnytysten historiaa | Akuutti | yle.fi
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Fantasiakirjallisuudessa päähenkilö on usein orpo, mutta myös vanhempia päähenkilöinä löytyy. Ensimmäisenä tulee mieleen NK Jemisinin Viides vuodenaika ja toisena David (ja Leigh) Eddingsin Mallorean taru. Molemmissa etsitään ryöstettyä lasta. Jos vanhemmuuden ei tarvitse olla biologista, Le Guinin Tehanu. Muita mieleentulevia, suomeksi löytyviä kirjoja:Bradley: Avalonin usvat Ishiguro: Haudattu jättiläinenVaughan: Saga -sarjakuvaTepper: Ruohojen maaEnglanniksi:Chakraborty: The adventures of Amina al-Sirafi Bujold: Paladin of souls ja myöhemmät kirjat Vorkosigan-sarjassaMoon: Remnant populationLaValle: The changelingMacAvoy: Tea with the Black DragonWalton: LifelodeWang: The Sword of Kaigen
Googlen kuvahaun perusteella kyseessä näyttäisi olevan väline, jolla irrotetaan puolitetusta greipistä lohkoja. YouTubesta löytyy myös video sen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=X3PqIJHXHDw
Hei,Kyseessä lienee tämä:4. Nykyajan nainenSäv. Georg Malmsten, san. Hertta StüfenEs. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929.Kotimaisten elokujvien tietoja voi hakea Elonet-palvelsuta (Autuaan everstin tietoihin: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117320 ), jonne on tallennettu kansallisfilmografia. Kuuntelin kyseisen laulun, mutta tuota sanoistusta en laulussa kuullut. Kyseessä lienee sotilaan marssimisen huvitukseksi väännetty sanoitus.
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper...
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto
Hei,Kirjasta on Finnassa ennakkotieto ja se ilmestyy vasta lokakuussa. Kansalliskirjaston vapaakappeita ei voi varata, mutta samassa Finna-tietueessa on tietysti jo kirjaa mahdollisesti tilanneiden kirjastojen niteet. Syksyn uutuudet tulevat suurelta osin kirjastoille tarjolle maalis-toukokuussa, joten kirja ilmestyy oman kirjastosi/kirjastokimppasi tietokantaan varattavaksi tässä lähiviikkojen aikana.
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,...
En onnistunut löytämään suomenkielistä reseptiä, mutta englanninkielisellä nettihaulla "Peppermint Mice Cake Recipe Licorice" löytyi muutama ehdokas. ehkä joku niistä on muistelemasi?Linkki Country Living lehden arkistoon.Linkki Kivi Cakes blogiin. Tämä on alun perin Nestlen resepti.Ja sama haku ruotsiksi Linkki musifocus.se sivustolle. Sieltä löytyy useampikin resepti hiirten leivontaan.
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
