Lauri Uusi-Hakimon tuotannosta ei löydy kummallakaan nimellä teosta. Pääskyset lentävät korkealla niminen teos on olemassa, mutta sen on kirjoittanut Elin Wägner ja se on julkaistu vuonna 1945.
Lähteet
Lauri Uusi-Hakimo Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175924444088
Elin Wägner: Pääskyset lentävät korkealla https://finna.fi/Record/helka.993526823506253?sid=4042907492
Lieksan Lehteä ei ole paperisena luettavissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Voit lukea lehteä Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla EPress-palvelussa. Lehdestä on luettavissa numerot kaksi vuotta taakse päin.
Vanhempia lehtiä voit lukea Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Kuvaus voi sopia aina moneenkin kirjaan. Yksi vaihtoehto on Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarja. Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa. Ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa ja perheen tytär huomaa heti, että talossa on jotain outoa.
Finna.fi -haussa Laila Hietamiehen Sonja-sarjaa löytyy vielä kasettiversiona teokset Sonja (1994) sekä Viktoria (1998). Lukijana molemmissa on näyttelijä Lis Laviola (s. 1945). Muita Laviolan lukemia äänikirjoja voi hakea hänen nimellään samaisessa Finna.fi -haussa. Kyseistä aineistoa on saatavilla vain kasettitallenteina.
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Charles Dickensin Saiturin joulu (A Christmas Carol in Prose, Being a Ghost Story of Christmas) on julkaistu vuonna 1843. Agatha Christien teoksia julkaistiin vuodesta 1920 vuoteen 1976. Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti Sherlock Holmes -tarinoita vuosina 1887–1927. Eurooppalaisen ja etenkin englantilaisen kirjallisuushistorian kontekstissa Dickensin voi katsoa edustavan viktoriaanista aikakautta, joka näkyi myös kirjallisuusihanteissa. Viktoriaanisen aikakauden teokset kuvasivat usein teollistumisen ajan yhteiskuntaa sekä tavallisen ihmisen elämän vaikeuksia. Dickensin kerronta ja tyyli oli niin omalaatuista ja tunnistettavaa, että hänen mukaansa nimettiin oma tyylisuuntansa: dickensiläisyys. Dickensiläisellä...
Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Ikävä kyllä kirjastojen hakupalvelusta Finna.fi ei löytynyt suomeksi julkaistua versiota Big spenderistä tai koko musikaalista. Myöskään Yleisradion äänitetietokannassa ei ole suomenkielistä äänitettä kappaleesta. Todennäköisesti suomenkielistä nuottia tai äänitettä ei ole koskaan julkaistu.Englannin kielellä kappaleesta on nuottikirjoissa erilaisia sovituksia, esim. näissä: Suuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva (F-Kustannus, 2015) ja The best Broadway songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2019).Kaikki Piki-kirjastojen nuotit, joissa on kyseinen kappale:https://piki.finna.fi/Search/Results?page=3&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22big+spender%22...
Anna Jamesin Tilly-kirjoja on vielä neljä lisää. Ovatko ne jo luettu? Linkki Helmet hakutulokseen.Samoin Louis Sacharin Paahde-kirjalla on jatko-osa Riskitekijät.Karin Erlandsonin Taru silmäterästä sarja saattaisi myös sopis lukulistalle. Linkki Helmet hakutulokseen.T.J. Klunen kirja Talo taivaansinisellä merellä voisi kiinnostaa. Linkki Helmet hakutulokseen.Kiehtovaa luettavaa on myös Ransome Riggsin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sekä Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa -sarja.Kenties myös C. L. Lewisin Narnia-sarja ja J. R.R Tolkien Taru sormusten herrasta kirjat ovat vielä lukematta?
Kontulan kirjasto avasi ovensa keskiviikkona 17.9.1975 klo 9.30. Kirjasto perustettiin silloin, kirjasto ei ole toiminut muissa tiloissa. Tämä tieto on varmistettu Kontulan kirjastosta. Halutessasi voit kysyä sieltä lisää. Kontulan kirjasto
