Hieman vastaavanlainen kysymys on esitetty vuonna 2012 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa.
Vastauksen mukaan herrassönskä tarkoittaa tuomarin rouvaa:
http://www.kysy.fi/kysymys/hella-wuolijoen-niskavuoren-nuori-emanta-nay…
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
Thierry de Brunhoffin levytyksiä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://www.discogs.com/artist/1986596-Thierry-De-Brunhoff
https://finna.fi/
Arnod Schönbergin teosta "Fundamentals of Musical Composition" (1967) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelu/fennica-suomen-kansallisbib…
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?"
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu saman tyyppiseen kysymykseen aiemmin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-elvyttaa-nahkakantisia-kirjoja-ong….
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy Tuula Moilasen Kirjansidonnan opas v. 1997.
Postimuseo on julkaissut Suomen postitoimipaikat tietoaineiston Suomen postitoimipaikoista alkaen vuodesta 1638. Se sisältää toimipaikkojen nimen, postinumeron, perustamisnimen, mahdollisen perustamis- ja lakkauttamisajankohdan (pvm) sekä toimipaikanhoitajat. Tietoaineisto löytyy avoimena datana verkosta. Se on xml-muodossa.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-postitoimipaikat
Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.
Postimuseo vastaa myös alan tietopalvelukysymyksiin. Lyhyisiin tietopalvelukysymyksiin, jotka eivät vaadi laajempaa tutkimusta, vastaataan korvauksetta. Tietopalvelukysymyksiä voi esittää...
Tukiliiton sivuilla on selkeät ohjeet Teamsin käyttöön sekä tekstinä että videomuodossa: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/yhdistysten-kayttoo….
YouTubesta löytyy erilaisia käytön aloittamiseen opastavia videokoulutuksia, esim. Digitaitokoulutukset-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=7JOLrgxFNLw.
Tekoälysovelluksia, joiden avulla voi tehdä videoita, on lukuisia. Joillakin on olemassa maksuton versio, mutta suurin osa on maksullisia. AI-sovellukset toimivat yleensä englanniksi.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista, joilla voi tehdä videoita:
InVideo
D-ID
Steve.ai
Veed.io
Tässä Zapierin jutussa vertaillaan useita ai-videosovelluksia.
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
The Big Harmonica Songbook on lainattavissa vain Helsingistä Töölön kirjastosta 1), mutta sen lainaaminen onnistuu kaukolainana 2). Alueesi Fredrika-kirjastoista löytyy vajaa parikymmentä huuliharppujen nuottikirjaa 3).
Teos nimeltä Huuliharppukirja ei ole nuottikirja, mutta se kertoo kiinnostavaa asiaa ko. soittimesta 4).
1) https://finna.fi/Record/helmet.2492800?sid=4452227562
2) https://fredrika.finna.fi/Feedback/Form/InterlibraryRequest
3) https://tinyurl.com/Huuliharppujen-nuotit
4) https://fredrika.finna.fi/Record/jakobstad.70219?sid=4452403296
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
