Ajoneuvojen katsastukseen liittyvää tietoa saa katsastustoimipaikoista ja Traficomilta. Jos kysymyksessä tarkoitetaan jälkitarkastusta, sen voi Traficomin mukaan tehdä missä tahansa katsastustoimipaikassa.
Käytännöt koiran tuomisesta kirjaston sisätiloihin vaihtelevat kirjastoittain, joten asia kannattaa aina varmistaa omasta toimipisteestä. Saarijärven pääkirjastoon saa tulla opaskoiran kanssa. Muut koirat (ja eläimet ylipäätään) pyydetään jättämään ulos, jotta allergikot pystyvät asioimaan kirjaston tiloissa. Valitettavasti Saarijärven kirjastolla ei ole erillistä koiraparkkia.
Valitettavasti David Steenin säveltämästä ja Coco Montoyan esittämästä kappaleesta "I Want It All Back" ei näytä julkaistun painettua nuotinnosta.
Netistä löytyy parikin harrastajien tekemää sointukarttaa, mutta ei nuotinnoksia:
https://chordu.com/chords-tabs-coco-montoya-i-want-it-all-back-id_pZILB…
https://chordify.net/chords/coco-montoya-i-want-it-all-back-cheese-cadet
Tänään kirjastonhoitajan vaikein tehtävä on vastata tähän kysymykseen, koska eri kirjastossa on erilaisia tehtäviä ja samassakin kirjastossa teemme erilaisia töitä. Samakin työ on toiselle tosi helppoa ja toisen mielestä ihan kaikkein vaikeinta. Joten ei ole yhtään oikeata tai väärää vastausta. Tässä pari ehdotusta:
miten saada työaika riittämään, kerätä vinkkauskirjat ja ehtiä vielä niitä lukemaan sekä tehdä niistä mielenkiintoiset vinkit
ymmärtää asiakkaan kysymys eli mitä hän oikeastaan tarkoittaa kysymyksellään. Joskus joutuu tekemään paljonkin tarkentavia kysymyksiä.
Saada rahat riittämään, kun tilataan uusia kirjoja, lehtiä ja muuta lainattavaa/luettavaa kirjastoon
Joskus on vaikea arvioida kirjoja tilatessa, että kuinka...
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558
Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870.
Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde.
Juho...
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Finelin verkkosivuilta löydät tarkat tiedot elintarvikkeiden ravintosisällöistä, myös hivenainepitoisuuksista.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&ingredientClass…;
Esimerkiksi broilerin rintafileen rautapitoisuus on 0.4 mg.
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Juho Rissasen elämää ja maalauksia on käsitelty useissa elämäkerroissa ja kokoomateoksissa. Kävin läpi meiltä löytyneet teokset (mm. Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen : naurava kisälli; Rissanen, Juho: Juho Rissanen : lapsuuden muisto; Valkonen, Markku: Kultakausi; Suomen taide. Kultakausi; Pinx. : maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa) ja niissä kaikissa oli kuva Povarissa-maalauksesta ja selostus siitä poistetusta vanhan naisen kasvokuvasta. Tarkin kuvaus löytyi Onni Okkosen v. 1927 ilmestyneestä Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta -teoksesta (s. 50): "Huomattava on, että sommittelun alkuperäiseen muotoon kuului keskellä erään istuvan, lihavan mummon naama, jonka taiteilija otti myöhemmin Edelfetin neuvosta pois "pesemällä...
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Morseaakkoset kuuluivat sotaväessä jo 1920-luvulla esimerkiksi radio- ja merkinantomiesten koulutukseen ja puhelinpalvelukurssien osaksi. Ainakin viestipalveluksessa toimineille lotille ne on myös koulutettu. Samoin niitä on opeteltu erilaisten suojeluskuntien järjestämien koulutusten yhteydessä. Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen lehdistä käy ilmi, että morseaakkoset kuuluivat ennen sotia myös partiolaisten taitomerkin ja luokkavaatimusten edellytyksiin. Morseaakkoset on siis saattanut oppia monessa eri yhteydessä, sekä yksityisenä harrastuksena, asepalveluksessa että järjestötoiminnan puitteissa.Lähteitä ja lisätietoja:Sotaväen esikunta. Toimisto I. Kouluutusohjelma jalkaväelle: laadittuna huomioonottamalla uuden...
