Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden...
HeiKiitos kysymyksestä! Voisikohan kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti, joka julkaistiin teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen.Tuossa tarinassa on vähän samanlaisia piirteitä. Satu löytyy esimerkiksi kirjoista: Lukemisia lapsille (Topelius) vuodelta 1947 ja Topeliuksen lukemisia lapsille, Mäkinen Kirsti, vuodelta 2013. Myös Grimmin saduissa on kertomus: Vanha vaari ja pojanpoika. Se on mm. teoksessa Lasten- ja kotisatuja vuodelta 1927, toinen osa, Jacob Grimm ja Wilhelm Grimm.
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa...
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kannattaa ottaa yhteyttä taiteen asiantuntijoihin, esim. netin sivustojen kautta ja lähettää kuvat heille. Heiltä voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä ja taulun maalauksen ajankohdasta. Halutessaan voi kysyä myös taulun arvoa.
Tiedustelupyynnöt ovat näillä sivuilla yleensä maksuttomia.
Muutama esimerkki huutokauppojen sivuista ja muista mahdollisista paikoista:
https://hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Turun taidemuseo on aiempina vuosina järjestänyt teosarviointipäiviä, kannattaa käydä heidän sivuillaan ja tarkistaa, onko sellaista tulossa:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivulle:
https://...
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Country-vihjeen perusteella ehdotan, että jäljitetty kappale on John Denverin Take me home, country roads: " -- hän ei osaisi kuvitella Morania huristamassa pyörällä autiota beijingiläistä katua ilman käsiä tai polkemassa Boyangin rinnalla ja viheltämässä duettona John Denverin kappaletta: Country roads, take me home, to the place I belong – " (s. 300-301, suomentanut Helene Bützow)
En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Parole-lehden numeron 1/78 Tuonen satoa -palstan mukaan jääkärieverstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen kuoli 13.12.1977.
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Voisikohan kyseessä olla Karoliina Timosen romaani Kesäinen illuusioni? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Voisiko kyse olla Mika Waltarin romaanista Feliks onnellinen (1958)? Se kertoo ujosta ja yksinäisestä tilastovirkailijasta, joka tuntee pakkomielteenomaiseksi velvollisuudekseen päästä kertomaan yhdelle ihmiselle joka päivä, että hänen syntinsä ovat anteeksi annetut. Kirja löytyy jokaisesta kirjastokimpasta vaikka yksittäisestä kirjastosta ei löytyisikään.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43135
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Ovatkohan varaukset olleet peruttaessa jo matkalla noutopaikkaan tai jo noudettavissa?
Silloin niiden peruminen itse ei onnistu, vaan on otettava yhteyttä noutokirjastoon. Henkilökunta voi perua myös matkalla ja odottaa noutoa -tilaiset varaukset.
Varaukset voi myös lukita loma-ajaksi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_varauksesi_lomalla(97058)
Ikävää, että sakkoja kertyi paljon.
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan.
