Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta...
Hämeen heimoliiton historiikissa kerrotaan heimoliiton järjestämistä heimojuhlista. Vuonna 1939 juhlat järjestettiin Hämeenlinnassa ja ne liittyivät samalla kaupungin 300-vuotisjuhliin. Ensimmäisen juhlapäivänä eli juhannuspäivänä 24.6. juhlittiin ensimmäisen maakirjan 400-vuotismuistoa. Juhlaesitelmän piti fil. tri Eino Jutikkala ja juhlassa ojennettiin maakirjamitali 70 sellaiselle sukutilalliselle, joiden tila oli pysynyt suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Maakirjamitali oli kuvanveistäjä Aukusti Veuron muotoilema ja Kultakeskus oy:n valmistama. Mitali kiinnitettiin lisäksi Jalmari Finnen hautakiveen. Finne oli selvittänyt Hämeen maatilojen omistussuhteet vv. 1539-1939, ja tämän selvitystyön perusteella saman suvun hallussa yli 200...
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956...
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Tässä tarkoitettaneen vuonna 2001 julkaistua Valamonks-ryhmän samannimistä pitkäsoittoa, joka sisältää "suomalaisista pop- ja viihdemusiikkikappaleista tehtyjä 'munkkikuorosovituksia'", mukana mm. Leevi and the Leavingsin Mitä kuuluu, Marja-Leena.Valamonks | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti
Teoksessa Opintiellä ([toimittajat: Hanna Holma-Kokkonen... et al.]) on kansialanimekkeenä: "Tapiolan yhteiskoulu, koulu ja lukio 1958-1998", teoksen ISBN on 9529100590Luettelointitietojen mukaan mukana on myös matrikkeli s. 159-250Varauksen voit tehdä joko itse osoitteessa helmet.finna.fi tai käymällä jossakin HelMet alueen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1785345?sid=5016979697
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hän ei ole käynyt Kajaanissa esiintymässä. Tina Turnerin ensimmäinen esiintyminen Suomessa tapahtui 24. elokuuta 1982 Kulttuuritalossa Helsingissä. Hän esiintyi Suomessa kaikkiaan kuusi kertaa 1982-2009. Siitä en löytänyt tietoa, onko hän käynyt Kajaanissa turistina.Lähteet:https://yle.fi/a/20-10004933https://www.is.fi/viihde/art-2000009609482.html
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa...
