Kyllä vain. Wikipedian mukaan Esa Peltonen pelasi HJK:ssa vuosina 1969-1972. https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Peltonen
HJK:n jääkiekkojoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Stig Wetzell ja Juhani Tamminen.
Kiekkoa Stadissa, lätkää lähiöissä: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/828955be-34c6-436b…
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Avio-oikeus riippuu toisen aviopuolison sopimuksen sisällöstä. Avioehto ei ole automaattisesti molemminpuolinen vaan avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Sopimuksessa on myös määritetty, onko kummallakaan tai toisella teistä avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai sen osaan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Emme ole alan asiantuntijoita, joten suosittelemme kääntymään avioehtosopimuksen tulkitsemisessa asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan juristin puoleen.
Lähteet:
DVV: Avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Aale Tynni on suomentanut nämä rivit William Shakespearen sonetin 85 lopusta seuraavasti:
"Sanoja henkäilevät toisten huulet, / minua, mykkää, teoissani kuulet."
Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965.
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2018, s. 195)
https://www.gutenberg.org/files/1041/1041-h/1041-h.htm
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Hei,
listoja suosituimmista lastenkirjoista on hieman haastava löytää, riippuen siitä onko kyseessä kirjastosta lainatuimmat kirjat vai esimerkiksi kaikista myydyimmät kirjat. Listoja kuitenkin voisi kysellä Kirjakauppaliitosta:
https://kirjakauppaliitto.fi
Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
Genre on itselleni hieman vieraampi, mutta mieleen tulivat sellaiset kirjailijat kuin Elizabeth Adler ja Sandra Brown, jotka ovat olleet omana aktiiviaikanaan hyvin suosittuja kirjailijoita.
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu...
Leo Tolstoin teosta Vuodenaikojen viisaus : mietelmiä on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta. Valitettavasti molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit varata ne myös itse Helmetin kautta, niin voit tarkistaa lauseiden käännökset.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
