José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Tässä tarkoitettaneen vuonna 2001 julkaistua Valamonks-ryhmän samannimistä pitkäsoittoa, joka sisältää "suomalaisista pop- ja viihdemusiikkikappaleista tehtyjä 'munkkikuorosovituksia'", mukana mm. Leevi and the Leavingsin Mitä kuuluu, Marja-Leena.Valamonks | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Jørn Lier Horst on norjalainen bestsellerkirjailija ja entinen rikostutkija. Hän on voittanut koukuttavilla ja kantaaottavilla dekkareillaan useita palkintoja, muun muassa Pohjoismaiden parhaalle dekkarille myönnettävän Lasiavaimen. Norjalainen menestysdekkaristi on kirjoittanut nuorille lukijoille CLUE-sarjaa, jossa nuoret seikkailevat pääosissa. Cecilia, Leo, Une ja Egon-koira ovat CLUE-ryhmä. Vaaroja uhmaten he jahtaavat vihjeitä selvittääkseen rikokset. Sarjan ensimmäinen osa on Salamanterin arvoitus.Alex Rider & Stormbreaker on Anthony Horowitzin kirjoittama nuortenkirja, joka aloittaa Alex Rider -kirjasarjan. Siitä on tehty vuonna 2006 myös samanniminen elokuva. Alex Rider on neljätoistavuotias poika, jonka MI6 värvää...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara ...
Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle...
Droonien lennättämistä koskevat samat ilmailualan säännökset kuin miehitettyjäkin lentoja. Teiden ja rautateiden yllä lentämistä mainitussa korkeudessa ei ole erikseen kielletty. Mahdollisen vaaran aiheuttaminen onkin sitten eri asia
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140930
Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta:
Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004.
Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015.
Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".
https://kyyti.finna.fi/
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Löysin lehtiartikkeleista näitä kaikkia vaihtoehtoja, kuitenkin karkea arvioni mukaan useammin vastaanottaja ja saaja kuin voittaja. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sana nobelisti, jonka selityksenä on Nobelin palkinnon saaja. Kotimaisten kielten keskuksen muista aineistoista (esim. Kielikellon artikkelit ja vastaukset kielikysymyksiin) löysin vain kannanottoja väliviivan ja isojen tai pienten kirjainten käyttöön ja yhden henkilön tuotantoluettelosta artikkelin, jonka otsikko oli Nobel-palkittu fyysikko, joten myös ilmaus Nobel-palkittu voidaan lisätä listaan.
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla...
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
