Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Suomessa on paljonkin miehiä, jotka ovat juosseet maratonin ja useita, jotka ovat juosseet sen ammattilaisena. Ensimmäisiä suomalaisia martaroonarimiehiä oli Kaarlo Nieminen, joka juoksi epävirallisen Suomen-ennätyksen vuonna 1906. Ensimmäisenä ammattijuoksiajana Suomen-ennätyksen juoksi yhdysvaltalais-suomalainen Viljam (Viljami) Kolehmainen vuonna 1912. Muita kuuluisia suomalaismaratoonareita ovat mm. Lasse Virén, Paavo Nurmi, Pekka Päivärinta ja Janne Homén.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Miesten_maratonin_Suomen_enn%C3%A4tyksen_kehitys
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Finnish_male_marathon_runners
https://yle.fi/urheilu/3-9922159
https://paavonurmi.fi/
Ajankohtaista tietoa Oulun seudusta löytyy esimerkiksi Oulun kaupungin sivuilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös valtion ympäristöhallinto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto julkaisevat aluetta käsitteleviä julkaisuja.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu aikaisemmin ja sieltä löytyy kuvalliset ohjeet lehden varaamiseen. Lehdet varataan Vaskin verkkokirjastosta vaski.finna.fi ja varaamiseen tarvitset kirjastokortin viivakoodin alla olevan käyttäjätunnuksen sekä oman nelinumeroisen pin-koodin.
Tässä linkki ohjeisiin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisin-tilata-parnasso-lehden?language_content_entity=fi
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja täyttää kaikki muut vaatimukset, mutta fantasiaa se ei ole.
Ruotsissa tälle kirjailijalle on oma kirjailijaseura. Gulla-sarja on hänen tunnetuin teossarjansa.
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
Pitää mennä sivustolla helmet.fi tarkennettuun hakuun. Siellä 1.hakulaatikkoon tähti, joka tarkoittaa että kaikki mahdollinen. Seuraavaan laatikkoon alavalikosta aihe ja laatikkokohtaan EI jännityskirjallisuus. Jos vielä enemmän haluat karsia niin valitse seuraaviin laatikoihin EI rikoskirjallisuus ja Ei poliisikirjallisuus ja Ei psykologinen jännityskirjallisuus. Nämä ns asiasanat löytyvät www.finto.fi.
Vasemmalta alempaa kohdasta kokoelma valitse äänikirjat. Lisäksi voi toki määritellä tarkemmin valikoista esim. kielen.
Valitettavasti joskus hakutulos ei vaikuta täydelliseltä. Silloin voi rajata lisää hakutuloksen oikealla puolella olevista hakuehdoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt...
Lasten ja nuorten erikoiskirjastonhoitaja Sini Helminen vastasi kysymykseen näin: Näitä on tosiaan valitettavasti aika vähän ja nuo kyseiset mainitut olisivat minullekin heti ekana tulleet mieleen. Artemis Fowlista on sarjakuvaromaani suomennettu, samoin Coralinesta (molemmat ehkä enemmän varhaisnuorten, mutta nuorillekin menee). J.P. Ahosen Perkeros on aikuisten sarjakuvaromaani hevibändistä, mutta voi kiinnostaa nuortakin. Englanniksi tietysti paremmin valikoimaa. Tuulen laakson Nausicaä myös tuolle ikäluokalle. Persepolis ja Hautuukoti nyt on klassisempia aikuisten, mutta riippuu nuoresta, ovatko vielä vähän liian vaikeita. Alan Mooren Vartijat sopii myös nuorille jos synkemmät supersankarit kiinnostaa.
Olisikoha kyseessä tämä kirja :
TEKIJÄ Durrell, Gerald, kirjoittaja
TEOS Eläimet ja muu kotiväkeni / Gerald Durrell ; suom. Martta Eskelinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1988
ULKOASU 307 sivua ; 19 cm
Kannessa on kaksi kilpikonnaa.
Tässä ensi hätään mieleen tulleita kirjoja tutkittavaksi:
-Blomqvist, Anni : Myrskyluodon Maija-sarja (5 osaa)
-Salminen, Sally : Katriina (Salminen oli Blomqvistin pikkuserkku, kuvauskohde sama, mutta käsittelytapa erilainen)
-Haley, Alex : Juuret (orjuus)
-Mitchell, Margaret : Tuulen viemää 1-2
.Kanto, Anneli : Rottien pyhimys
-Maupassant, Guy de : Koru ja muita novelleja
-Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät
-Tikkanen, Märta : Emma ja Uno : rakkautta tottakai
-Waltari, Mika : Nainen tuli pimeästä
Jalaluddin Haqqani (1939–2018) oli afganistanilaisen Haqqani-verkoston perustaja ja johtaja. Terroristiverkosto aloitti toimintansa Afganistanin sodan (1978–1992) aikana, ja vastusti Yhdysvaltoja ja Afganistanin hallitusta 2001-2021. Verkosto on Taleban-liikkeen liittolainen.
Lähde: Wikipedia
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
