Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Esittely kirjasta Viimeinen keikka löytyy netistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Web Origosta eli aineistorekisteristä.
Mieleisesi tekstiotteen saat lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä...
Valitettavasti sen enempää fyysisten kuin sähköitenkään aineistojen varaus- tai lainausjonoja ei voi jouduttaa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan Celia-palveluun. Celia tuottaa äänikirjoja kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa näkövamman, sairauden, lukihäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi. Celian asiakkaaksi voit rekisteröityä useissa Helmet-kirjastoissa.
Lisätietoa Celian palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
https://www.celia.fi/
https://www.celianet.fi/
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Lukemasi runoja sisältänyt Robin Hood on varmaankin John Finnemoren Robin Hood ja hänen iloiset toverinsa. Suomennos on Jussi Tervaskannon. Runoja ei ole aivan jokaisen luvun alussa, ja joissakin niitä on myös lukujen keskellä. Ensimmäinen painos on vuodelta 1926 ja uusin, 14. painos, vuodelta 1994. Se kuuluu Nuorten toivekirjasto -sarjaan.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srobin%20hood%20ja%20h%C3%A4nen%20iloiset%20toverinsa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
NHL:n runkosarjassa 2019-2020 on yhteensä 1271 ottelua. Runkosarjassa jokainen joukkue pelaa 82 ottelua.
Lähteet:
https://www.nhl.com/news/nhl-announces-2019-20-home-openers/c-307954602
https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL
Kirjassa Oppikoulujen opettajat 1967 (Otava, 1968) on seuraavat tiedot Helvi Katajavuoresta:
opettaja, Valtion iltaoppikoulu (Hki). – synt. 7.7.1902, - FK 32, ausk. 32-33. – Valtion iltaoppik. suom. tuntiopett., vararehtori.
Suomen kirjailijat –matrikkelista, jossa on tietoja myös kääntäjistä, ei löytynyt mainintaa Helvi Katajavuoresta. Myöskään teoksessa Kirjailijat, kääntäjät, arvostelijat : järjestöjen jäsenluettelot 1969 ei häntä mainittu.
Verkkosivulla http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/karjaan.htm kerrotaan Helvi Katajavuoren tomineen vuosina 1946-1951 Karjaan yhteiskoulun rehtorina.
Helvi Katajavuoren kuolinvuodesta ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy seuraavat Helvi...
Kaikkien Kyyti-kirjastojen lainojen eräpäivää jatketaan kirjastojen sulun takia aikaisintaan 4.5. asti.
Myös varausten noutoaikaa jatketaan aikaisintaan 4.5. asti. Mikäli asiakas varaa sulun aikana aineistoja verkkokirjastossa, myös näiden varausten noutoaika siirtyy toukokuulle.
Eräpäivät ja noutoajat on päivitetty kaikkiin lainoihin ja varauksiin automaattisesti. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Voit soittaa siihen kirjastoon, johon aineisto on varattu, jos haluat peruuttaa varauksesi, tai lisätietoja.
Yhteystiedot:
Kotka, https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85742
Hamina: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85153
Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Muista varauksiin liittyvistä käytännöistä poikkeusaikana ks. linkki
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Emme ole valitettavasti vielä löytäneet tietoja kyseisen muistomerkin historiasta.
Kysyimme asiasta Paraisten museosta sekä Työväenmuseo Werstaalata, joka ylläpitää listaa punaisten muistomerkeistä Suomessa. Kenties saamme vastauksen kesäkiireiden jälkeen.
Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
