Virallisia lyhenteitä kananmunattomalle ruoalle tai kananmunattomille ruokavalioille ei Kielitoimistolla ole. Siksi käytäntö on kirjavaa. Jos päädyt käyttämään yhden tai kahden kirjaimen ratkaisua, asiakkaan olisi varmasti hyvä saada ruokalistalla myös luettelo käyttämistäsi lyhenteistä. Siitä käy ilmi lyhenteiden käytön johdonmukaisuus.
Käyttöyhteys Kielitoimiston mukaan ratkaisee, mikä on mielekästä.
Jos päädyt viittaamaan kananmunattomiin ruokavalioihin, ajattele asiaa sanan lopusta sanan alkuun päin ja pistä mielekkäässä kohdassa konsonantin jälkeen piste. Esimerkiksi "laktoveget. ruokavalio."
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy ainakin kaksi suomen ja ruotsin kielen kirjastoalan sanastoa:
sanahaulla bibliotek and terminologi (ruotsinkielinen aineisto on asiasanoitettu ruotsiksi!)
*Benito, Miguel: Bibliotekstermer, Borås : Taranco, 1997, ISBN 91-970103-2-4 ja 91-89118-00-6.
sanahaulla kirjastoala and sanakirjat
*Fortelius, Robin: Kirjaton kirja : sanastoa kirjastoista, tietokoneista ja uusista viestimistä = Boken utan band : terminologi om datorer, bibliotek och nya medier, Helsinki : Kirjastopalvelu, 1994,ISBN 951-692-348-8.
LINDA tietokannasta (käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla) löytyy
asiasana(selaus)haulla bibliotek...
Näytelmiä löytyi kirjastomme varastosta vanhemmista ohjelmistokirjoista useita, mutta niiden sopivuutta on vaikea arvioida. Voit tutustua aineistoon pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla, jossa 5 ohjelmakokoelmaa odottaat sinua 24.4. alkaen. Odottamassa ovat Dieckmannin Tähtihetkiä II, Honkasen Ohjelmaa nuorten juhliin, Laurikaisen Nyt näyttelemme, Mäkelän Lausun ja näyttelenkin sekä Koivulan Yhdessä juhlaan. Tekstit ovat 1950-1990 -luvuilta ja aiheeltaan kevääseen ja äitienpäivään liittyviä. Tarvittaessa etsimme lisää, jos nämä eivät sovi. Jos haluat lisätietoja, yhteydenotot lasten- ja nuortenosastollle, puh. 05-616 2338.
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja...
Jos kustantaja ei ole vastannut tiedusteluun, saattaa olla vaikea löytää muuta lähdettä. Yksi mahdollinen on Suomen kustannusyhdistys. Ehkä siellä on myös historiallista tietoa.
http://www.skyry.net/
On olemassa myös Suomen antikvariaattien liitto. Sille en löytänyt yhteystietoja. Antikvariaateilla saattaa olla tietoa painosmääristä.
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium...
Kai kysymys on benchmarkingista liike-elämässä? Yleisissä kirjastoissa ei ole aiheesta valtavan paljon englanninkielisiä kirjoja, mutta HelMet-kirjastoissa näyttää olevan ainakin seuraavia aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja, jotka eivät ole ehkä aivan aloittelijoille suunnattuja:
Armstrong, Michael ja Angela Baron: ”Strategic HRM: the key to improved business performance” (Chartered Institute of Personnel and Development, 2002)
”Business performance measurement and management: new contents, themes and challenges” (Springer, 2010; sähköinen kirja, jonka voi lainata HelMet-kortilla)
Hale, Judith: ”Performance-based evaluation: tools and techniques to measure the impact of training” (Jossey-Bass/Pfeifer, 2002)
Hammer, Michael ja...
Lappi –sana on merkinnyt yksinäistä, syrjäistä seutua sekä sellaisen seudun asukasta, lappalaista. (Lappalainen) Lappi-, Lapin-alkuisia paikannimiä on ympäri Suomea. Sukunimenä Lappi on esiintynyt ainakin Virolahdella, Suonenjoella, Pieksämäellä, Pielavedellä, Juvalla, Iisalmessa ja Lestijärvellä. Voit lukea lisää Pirjo Mikkasen kirjasta Sukunimet, 2000.
Pääkaupunkiseudun Helmet-yhteisluettelotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa, joista on sinulle apua. Jos olet tekemeässä opinnäytetyötä aiheesta tarvitset todennäköisesti materiaalia melko laajasti. Sellaisia kauhukertomuksia, jotka eivät ole mangasarjakuvia, löytyi yllättävän vähän.
Kirjasta "Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin" (Turun yliopisto 2011) löytyy Maria Patjaksen artikkeli "Vampyyrit japanilaisen populaarikulttuurin tuotteissa". Kirjan ovat toimittaneet Tuomas Hovi & Merja Leppälahti ja se kuuluu Turun yliopiston Folkloristiikan julkaisuja -sarjaan.
Toinen kirja on nimeltään Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita (Orienta 2003). Kirjan on kirjoittanut Lafcadio Hearn....
Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6…
Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098
Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’.
Nykysuomen etymologinen...
Voit etsiä suomalaisia etunimiä käsitteleviä kirjoja esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi . Laita asiasana-kenttään esimerkiksi sana "etunimet". Voit lisäksi rajata tulosten kielen suomeksi. Tällä tavalla löytyy kolmisenkymmentä suomalaisia etunimiä käsittelevää kirjaa. Useimpia on varmasti saatavana omasta lähikirjastostasi, mutta mikäli näin ei ole, voit tarvittaessa kaukolainata niitä esim. Helsingistä oman kirjastosi kautta.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
- Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria--etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet--suomalaisten etunimet ja nimenvalinta
- Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
- Lempiäinen...
Valmet-traktorin käyttöohjeesta (http://valtramme.valtra.fi/extras/documents/valmet505.pdf ) löytyy kyntöohje PDF-tiedoston sivulta 57. Asiakirjan hakemisto on sivulla 131.
(Sivunumero näkyy sekä näyttöruudun oikean laidan palkinvierityspalikassa että näyttöruudun alaosan pdf-tiedoston työkalupalkissa. Asiakirjan sivulla näkyy myös sivunumero, mutta se on 54. )
Kirja nimeltä Maan muokkaus (julk. Maatalouskeskusten liitto ja Maatalouden tutkimuskeskus, 2. p. 1988) löytyy useasta maakuntakirjastosta. Voit tiedustella sitä omasta kirjastostasi tai hakea sitä itsekin Frank-monihaulla internetistä osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index .
Tieteellisistä kirjastoista löytyy maan muokkausta käsitteleviä kirjoja, mutta...
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”....
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Wikipedian luotettavuus
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jonkin verran. Helsingin sanomat tutki suomenkielistä Wikipediaa vuonna 2013 ja tuli siihen tulokseen, että se oli faktoiltaan pääosin virheetön. "Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”."
Silti ei voi sanoa, että kaikkiin artikkeleihin voisi sinisilmäisesti luottaa. Artikkelit voivat olla todella eri tasoisia. Virheitä löytyi enemmän artikkeleista, jotka käsittelivät monimutkaisia aiheita.
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on https://www.hs.fi/tiede/art-...
Internetissä on paljonkin sivuja, joilla on kunniakirjamalleja - lähinnä asiallisia. Helpoimmin löydät niitä käyttämällä Google-hakupalvelua http://www.google.com . Asiasanana riittää pelkkä kunniakirja.
Pahoittelen vastauksen viipymistä!
Puskinin novelli Lumimyrsky on osa novellikokoelmasta Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset. Siihen kuuluu viisi pientä tarinaa: Laukaus, Lumimyrsky, Ruumisarkuntekijä, Asemanhoitaja ja Herrasneiti - talonpoikaistyttö (Puskin A.: Romaanit ja kertomukset, suom. J. A. Hollo, säkeet suom. Mikko Kilpi, WSOY 1962).
Ilmestymisvuodesta löysin kaksi mainintaa: Otavan kirjallisuustieto (1990) antaa ilmestymisvuoden 1830 alkuteokselle Povesti pokoinika Ivana Petrovitsa Belkina.
Näissä osoitteissa ilmestymisvuodeksi annetaan 1831: http://www.fernuni-hagen.de/EUROL/kongresse/rpf/bibliography.htm#1827
http://www.kirjasto.sci.fi/puskin.htm
Sotamies Vanhalaa kuvaillaan Tuntemattomassa sotilaassa (60. p. 2004) ensimmäisen kerran sivulla 31. Siinä mainitaan mm., että Vanhala on "hiljainen, lihava poika". Saadaksesi kokonaiskuvan Vanhalan luonteesta ja henkilöhahmosta lienee kuitenkin parasta lukea koko teos.
