Hei!
Valitettavasti lainaustietoja ei saa takautuvasti tietoon. Tällä hetkellä voit laittaa verkkokirjastossa omissa tiedoissa ruskin kohtaan lainaushistorian säilytys, joka kerää tästä hetkestä eteenpäin lainahistoriaasi. Valitettavasti tästäkään ei ole nyt juurikaan hyötyä, koska olemme vaihtamassa kirjastojärjestelmää 31.8. alkaen ja sen myötä kaikki kerätyt lainahistoriat poistuvat muistista.
Jos nyt päätät ruveta keräämään tietoa, niin tässä pääkäyttäjämme ohje tämän historian siirrosta suosikkien kautta uuteen järjestelmään ennen 31.8.
"Yksi kirjastojärjestelmänvaihdon seurauksista on valitettavasti se, että asiakkaan lainahistoria katoaa Finna-verkkokirjastosta. Lainahistoriaa ei saa siirrettyä järjestelmien...
Voisiko kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Lintu sininen, josta on tehty useita näytelmäsovituksia? Esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun teiniteatteri on esittänyt näytelmää 1970-luvulla, ja siitä on olemassa WSOY:n 1976 julkaisema kasettiäänikirja. Esityksen on ohjannut Maisa Majapuro-Joutsamo ja musiikin on säveltänyt Timo Veijola.
https://finna.fi/Record/kainet.731690?sid=3127047366
Sadusta on olemassa myös näytelmämoniste, käännös ja sovitus Maijaliisa Kauhanen, 1971.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99653924206249?sid=3127047366
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Kysymääsi asiaan ei löytynyt tietoa laista Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta 1269/2020 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201269. Hallituksen esityksessä eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta HE 87/2020 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_87+2020.aspx ei myöskään viitata asiantuntijan vaihtamisesta toiseen asiakkaan toivomuksesta.
Kuntaliiton sivulla Työllisyyskokeilut https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/tyollisyyskokeilut on kokeilualueiden yhteystiedot. Suosittelen kääntymään kokeilualueen puoleen. Esimerkiksi Helsingin Kuntakokeilun sivulla kerrotaan Oma vastuuasiantuntija -sivulla https://tyollisyyspalvelut.hel.fi/asiointi/oma-...
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Ihan kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia design-alan kirjoista, joiden kannessa on punaista väriä ja sisällössä voisi ehkä olla jotain kuvatun kaltaista:
A history of graphic design for rainy days : 1776-1994 (by Studio 3)
Couturier, Elisabeth: Talk About Design
Eskilson, Stephen: Graphic Design - A New History
Meggs, Philip B.: Megg's History of Graphic Design
Voit selailla design-alan kirjojen kansikuvia esimerkiksi finna.fi -palvelussa, tässä hakusanalla "graafinen suunnittelu".
Valtioneuvoston asetuksessa määritellään uudisrakennusten, sekä uusien korjaus- ja muutostöiden vaatimat kriteerit esteettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan päde vanhempiin rakennuksiin, varsinkaan jos niitä ei ole korjattu pitkään aikaan. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi tätä asetusta kuitenkin pääsääntöisesti noudattaa.
Esteettömyyden ilmoittamisesta ei näyttäisi olevan minkäänlaista säädöstä, joten tässä joutuu lähinnä luottamaan rakennuksen omistajan ilmoittamiin tietoihin tai ulkopuolisen tahon ylläpitämiin resursseihin, kuten pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Jos palvelukartassa huomaa virheitä tai puuttuvia palveluita, voi siitä ilmoittaa palvelun ylläpitäjälle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi...
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu...
Kysyjän kaipaaman kaltaisia toimittajia saattaisi ehkä löytää Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon voittajien ja voittajaehdokkaiden joukosta. Lumilapio myönnetään ansiokkaasta tutkivasta journalismista. Kriittisyys ja perusteellisuus ovat merkittäviä palkitsemisperusteisiin kuuluvia hyveitä.Lumilapio – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi Mikä lumilapio? – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi
Säkeet ovat Juhan Liivin runosta "Ta lendab mesipuu poole". Sen on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon suomenkielinen nimi on "Se lentää mesipuun puoleen". Jylhän suomennos sisältyy kirjaan "Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa" (Otava, 1954) ja kirjaan "Eestin runotar : virolaisen lyriikan antologia" (WSOY, 1940).
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen kovin varmaa vastausta. Kävin läpi ruotsista käännettyjä, naiskirjailijoiden kirjoittamia romaaneja varmuuden vuoksi parin viime vuoden ajalta, mutta mitään aivan kuvausta vastaavaa en löytänyt. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on ilmestynyt vuonna 1994 ja käännetty kyllä suomeksi jo tuoreeltaankin, mutta siitä tuli uusintapainos loppuvuodesta 2023. Sitä pidetään pohjoismaisen rikoskirjallisuuden klassikkona, sillä murhajuonen lisäksi siinä on psykologista syvyyttä. Romaani sai ilmestyttyään Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, josta vastattiin seuraavasti: "Aivan kysymänne kaltaista sanontaa ei löydy Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) laajasta alkuperäislipustosta, joten hirveän vanha se ei voine olla. Paljon tavallisempi ilmaus on esim. laittaa kovat piippuun. Kova-sanan käyttö tällaisissa yhteyksissä juontaa juurensa sotilasslangiin, jossa kova tarkoittaa oikeaa ja siten tappavaa patruunaa tai kranaattia harjoituskäyttöisten tällaisten vastakohtana. Kova ase on siis ase, jossa käytetään kovia ja kuolettavina tehokkaita panoksia."Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta auttaa oikeinkirjoitusta, kielioppia, sanojen käyttöä ja merkitystä sekä lauseiden muotoilua koskevissa kysymyksissä....
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Tietoa runon tekijästä ei valitettavasti löytynyt. Onko tekijä tuttu jollekin lukijoistamme? Siinä tapauksessa vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
