Kainet-verkon kirjastoissa tämä kirja on tätä vastausta kirjoittaessani hyllyssä Kajaanin Otanmäen kirjastossa sekä Kuhmon ja Paltamon pääkirjastoissa. Kajaanin pääkirjastossa sitä ei siis ole.
Heikki Poroila
Hei!
Kaikilla ei varmasti tuolloin ollut alan koulutusta, vaan työ opittiin sitä tehtäessä. Aiheeseen on pureuduttu teoksessa Pohls, Maritta: Viini, laulu & taustajoukot: Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia. Into, 2016. 451 sivua. ISBN 978-952-264-553-1, jonka voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Kirjasta kirjoitetussa arvostelussa todetaan mm. seuraavaa: Helpottaakseen jatkuvaa työvoimapulaa ravintoloitsijat perustivat vuonna 1935 Helsinkiin Suomen Hotelli- ja Ravintolakoulun. Hotelli- ja ravintolakoulussa alkoi vuonna 1955 hovimestarikoulutus ja 1961 esimieskoulutus. Vuonna 1969 esimieskoulutusta antamaan perustettiin hotelli- ja ravintolaopisto Haaga Instituutti. Senkin hallintoon HRHL (=Hotelli- ja...
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
Hei,
kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment
Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä.
Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut...
Jykevä rakennus on Kellosaaren varavoimalaitos. Se otettiin käyttöön vuonna 1974. Varavoimalaitoksen tehtävänä on varmistaa sähkön riittävyys Suomessa, erityisesti Helsingissä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnistää laitoksen tilanteissa, jolloin valtakunnan sähkönjakelun ylläpitämisessä tarvitaan lisätehoa. Voimalassa on kaksi polttoöljyllä toimivaa kaasuturbiinia jotka pystyvät tuottamaan 120 megawattia energiaa. Laitos on tositoimissa harvoin. Noin kuuden viikon välein sitä koekäytetään.
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/k…
https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pb…
"Never cross the streams" viittaa haamujengiläisten mukanaan kantamiin proniaseisiin, jotka syöksevät protonivirtoja aaveiden kiinniottamiseen. Vapaasti käännettynä Egon-nimisen jäsenen ohje on: älä anna virtojen mennä ristiin. Aseiden suihkuttamat punaiset protonivirrat eivät siis saa kohdata ristikkäin tai haamujengiläisten kehon jokainen molekyyli kiihdyttää valonnopeuteen. Myöhemmin Egon tarkentaa, että heillä on heikko mahdollisuus selvitä sellaisesta tapauksesta.
Hannah, Kristin: Satakieli
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)
Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlat
Moyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)
Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)
Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytöt
Tessaro, Kathleen: Parfyymikeräilijä
Rudberg, Denise: Niin se sitten meni
James. E.L.; Mister
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Morton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetket
Voit hakea lisää luettavaa Helle kirjastojen kokoelmasta osoitteessa https://helle.finna.fi/
Hakusanoina esim. "viihdekirjallisuus", "historialliset...
Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta.
Hei,
Äänipommilla tarkoitetaan englannin kielellä "Stun grenade" tai suoraa suomennosta tainnutuskranaattia.
Se on suunniteltu tainnuttamaan kohde, siitä ei lennä sirpaleita vaan räjähtäessään se tuottaa yli 150 dB äänen ja muutaman miljoonan kandelan välähdyksen, sekä vapauttaa ilmaan pienen määrän kaasua, mikä pakottaa ihmiset sulkemaan silmänsä sekä saa kyyneleet valumaan.
Tässä on pieni video kyseisestä tainnutuskranaatista, ja siitä miten se toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Fun0AK_1Pxg
Tuusulan kirjastossa on monta Witch-kirjaa ja -lehteä. Saatavuuden voit tarkistaa kokoelmatietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
Witch-kirjat ja -lehdet ovat kovasti suosittuja nuorten lainaajien keskuudessa, joten ne ovat varmaankin hauskaa luettavaa.
Abbiamo tanti Witch-libri e -magazini, ma purtroppo solo in finlandese. Se vuoi più informazione, puoi cercare i libri al indirizzo http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
I libri Witch sono molto richiesti, dunque penso che siano anche divertenti.
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
HelMet-järjestelmän kaikissa toimipisteissä voi palauttaa lainaamaansa aineistoa sekä maksaa myöhästymismaksuja eli Tikkurilasta lainatun voi oikein hyvin palauttaa Koivukylään.
Fysioterapia-lehteä 2/2014 ei valitettavasti ole saatavissa Nivalan eikä lähialueen kirjastoissa. Voit kuitenkin kaukolainata sen muualta
Suomesta. Ohessa tietoa Tiekö-kirjastojen sivuilta (Nivalan kirjasto kuuluu tähän kirjastoryhmään).
Kaukopalvelu
"Jos Tiekkö-kirjastoista ei löydy tarvitsemaasi materiaalia, se voidaan kaukolainata sinulle muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainat ovat pääosin maksuttomia, mutta jos lähettävä (tieteellinen) kirjasto perii maksun, Tiekkö-kirjasto perii sen asiakkaalta.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastosi asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse tai sähköpostilla".
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-...
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä...
