Tilastojen saaminen koko Suomen laajuisesti taitaa olla melko mahdotonta.Sanasto kertoo lainamäärien laskennasta näin:"Sanasto kerää vuosittain tiedot yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainatapahtumista. Valtaosa kirjastoista ei toimita lainaustilastoja itse, vaan tiedot saadaan suoraan järjestelmätoimittajilta, kuten Axiell Finlandilta ja Kohalta. Suomessa ei ole olemassa mitään kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonne tiedot lainauksista kertyisivät valtakunnallisesti kaikista kirjastoista." Linkki Sanaston sivulle
Stella yhtyeen kappaleeseen "Vie mua" ei ole olemassa nuottia. Chordify -sivustolta löytyy kappaleeseen sanat, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.https://chordify.net/chords/stella-songs/vie-mua-chords
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Ellibsissä on todella myös englannin, ranskan, ruotsin ja venäjänkielistä kirjallisuutta.
Helmet sivuilta löytyy joitakin ohjeita ja jopa ohjevideoita, mutta kovin selkokielisiä ne eivät tosiaan ole. Helmet.fi
Ellibs on suuri kirjakauppa, joten sinne kannattaa suunnata Helmet sivujen linkin kautta. Helmet ellibs
Sivulla kannattaa klikata oranssin palkin alta kieleksi suomi ja kohdeyleisöksi vaikkapa aikuiset. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?audience=adults&language=fi
Jos haluaa rajata haun vain heti saatavilla olevaan kaunokirjallisuuteen, se onnistuu kohdista saatavuus ja aihe. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?subject=fiction&availability=now&language=fi&audience=adults...
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä kolme erilaista äänikirjapalvelua. Kaikkien palveluiden käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi sekä internetyhteys. Varaaminen ja Naxo Spoken World Libraryn sovelluksen käyttö vaativat myös sähköpostin.
Ellibs sisältää kotimaisia e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös ruotsinkielisiä.
SELAIN
1. Mene osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/collection
2. Klikkaa Kirjaudu sisään.
3. Tarkista, että Kirjasto-ruudussa lukee Helmet-kirjasto. Jos ei valitse se, valikosta.
4. Kirjoita käyttäjätunnus kohtaan kirjastokorttisi numero (pitkä numerosarja, joka on kirjastokortissa). Pin-koodi on kirjastokorttiin liittyvä 4-numeroinen koodi (sama, jolla esimerkiksi...
Vastaus on kyllä: fysiikan professori on käytännössä aina myös fyysikko. Fyysikkona voi pitää ketä tahansa henkilöä, jolla on fysiikan tutkinto ja joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään. Fysiikan professoreilla on käytännössä aina fysiikan alan korkein akateeminen tutkinto. Professoreiden työnkuvaan kuuluvat sekä tutkimustyö että opettaminen.
Helsingin metodistiseurakunnan sivuilla kerrotaan näin:"Kummeja ei tarvitse valita, mutta on hyvä, jos lapsen elämässä on muitakin vastuullisia kristittyjä, jotka lupaavat tukea lapsen kasvua kohti julkista sitoutumista Kristukseen ja kasvamaan sydämen pyhyydessä.
Vähintään yhden vanhemman, kasvattajan tai kummin tulee olla kristillisen kirkon jäsen. Jokaisen kummin tulisi olla uskossaan kasvaneita kristittyjä, jotka ovat kykeneviä auttamaan lasta kasvamaan uskossa ja rakkaudessa." https://www.helsinginmetodistiseurakunta.fi/?p=5060
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat
Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille
Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
