Etsimäsi kirja on Veera Ikosen Pimeässä syttyy majakka (2022). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510478967…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodilla.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa.
Kun tulostustili on luotu, pääset aina tulostamaan kirjaston koneilta omalla pin-koodilla.
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958).
Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963. Sen jälkeen Lahdessa on kokoonnuttu kutakuinkin säännöllisesti kahden vuoden välein. Vuodeksi 2021 suunniteltu tapahtuma jouduttiin kuitenkin koronapandemian vuoksi siirtämään seuraavalle vuodelle. Kesän 2022 kokous oli järjestyksessä 30. tapahtuman historiassa eikä näillä näkymin ole mitään syytä epäillä, että se olisi jäämässä viimeiseksi.
Etusivu - Liwre
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lahden-kansainvaliseen-kirjailijakokoukseen-saapumassa-yli-70-osanottajaa-yleisotapahtumat-17186?publisherId=69818452&releaseId=69944265
https://www.liwre.fi/tiedotteet/lahden-kirjailijakokous-siirtyy-vuodella-eteenpain/
Olisiko kyseessä Brian Earnshaw'n Petoveto 5 -sarja, George Johanssonin Avaruuden arvoitukset tai T. A. Engströmin Avaruuspallo? Emme löytäneet Neuvostoliiton tai itäblokin puolelta noihin aikoihin useampana kirjana ilmestynyttä sarjaa, mutta Kirill Bulytševin Alissa-sarjasta ilmestyi 1981 suomeksi kaksi osaa samoissa kansissa, nimellä Alissa avaruudessa.
Valitettavasti emme pysty tällä palstalla tunnistamaan antiikkiesineitä. Se vaatii asiantuntijaa.
Asiantuntijuutta voisi löytyä esim. Turun taidemuseosta +358 40 6323 378
info@turuntaidemuseo.fi tai jostain huutokauppakamarista. Huutokaupat tarjoavat usein ilmaista arviointipalvelua netissä.
Ainakin Aino ja Pakkasen Poika -kirjassa Ainon perheen sukunimi esiintyy. Sen alussa näkyy Mummin Nokialta lähettämä postikortti, joka on osoitettu Aino ja Veikka Niittylälle.
Kysessä on varmaankin Tatiana de Rosnayn romaani Sarah's key, joka on julkaistu Suomessa kahdesti, vuonna 2008 nimellä Avain ja vuonna 2014 nimellä Nimeni on Sarah.
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Tarkoitatko siis kirjailija Lars Sundia? Lars Sundista löydät tietoa esimerkiksi Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Sekä seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 3 / toimittanut: Kari-Otso Nevaluoma (BTJ, Kirjastopalvelu, 2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 / toimittanut Markku Turunen (WSOY, 2012)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lars Sundista on kysytty palvelussamme myös aikaisemmin, tästä vanhasta vastauksestakin voi ehkä olla sinulle jotakin hyötyä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-on-lars-sund?from=term/24165…
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
Helmet kirjastoilla ei ole vielä kovin monia vinkkilistoja. Tilanne saattaa muuttua, kun saamme uuden nettisivustomme täysin valmiiksi.
Tähän hätään meillä on tarjota Live-vinkkausta Kannelmäessä 8.3.2024 klo 14. Linkki Helmet tapahtumaan
Lisää tapoja löytää uutta luettavaa löytyy 23.3.2020 julkaistusta Helmet artikkelista. Se mainitsee mm. kirjastojen näyttelypöytien tutkimisen, henkilökunnalta kysymisen ja Kirjasampo sivuston. Linkki helmet sivustolle Linkki KirjaSampoon
Muita mukavia vinkkaussivustoja ovat esim. Kirjoittajankoulun kirjavinkeistä, Kansalliskirjaston digitoidut aarteet ja Oulun kirjasaaritapahtuma 29.-31.1.2024
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Junalippu pitää ostaa siihen määränpäähän, johon on matkustamassa. Tämän voi tehdä verkossa tai mobiilisovelluksessa lippua ostaessa. VR:n asiakaspalvelusta kerrottiin, että mikäli kaukoliikenteen junalippu on jo ostettu, tällöin on ostettava erikseen junalippu paikallisliikenteeseen.
Lisätietoa VR:n lipuista: Junaliput - VR
Kaikista pienvesivoimaloista ei löydy tietoa, mutta Wikipediasta löytyy luettelo Suomen vesivoimaloista, myös joistain pienistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista#Minivesivoimalat_(alle_1_MW)
Lisää tietoa pienistä ja/tai vanhoista vesivoimaloista:
Yksityishenkilön laatima kartta Suomen vesivoimaloista
Kalatalousvelvoitteista
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista voimaloista
Pienvesivoimaloista yleisesti
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Wikipedian mukaan kaudella 2006-2007 JYPin pelien radioselostuksen hoiti Järviradio. V-P Turpeinen aloitti selostukset ja Teppo Laaksonen selosti kauden edetessä suurimman osan vieraspeleistä. Välillä jouduttiin turvautumaan kokemattomiin sijaisiin tai tekemään yhteistyötä paikallisten radioselostajien kanssa. Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Radio_Jyv%C3%A4skyl%C3%A4https://keskustelu.jatkoaika.com/threads/mist%C3%A4-kuuluu.34320/page-4
