Helmet kirjastoilla ei ole vielä kovin monia vinkkilistoja. Tilanne saattaa muuttua, kun saamme uuden nettisivustomme täysin valmiiksi.
Tähän hätään meillä on tarjota Live-vinkkausta Kannelmäessä 8.3.2024 klo 14. Linkki Helmet tapahtumaan
Lisää tapoja löytää uutta luettavaa löytyy 23.3.2020 julkaistusta Helmet artikkelista. Se mainitsee mm. kirjastojen näyttelypöytien tutkimisen, henkilökunnalta kysymisen ja Kirjasampo sivuston. Linkki helmet sivustolle Linkki KirjaSampoon
Muita mukavia vinkkaussivustoja ovat esim. Kirjoittajankoulun kirjavinkeistä, Kansalliskirjaston digitoidut aarteet ja Oulun kirjasaaritapahtuma 29.-31.1.2024
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos...
Pohjantähden kulmaläpimitaksi on laskettu noin 3,12 millikaarisekuntia eli 0,000052 kaariminuuttia.Lähteet:How does north star look like?Revisiting the fundamental properties of the Cepheid Polaris using detailed stellar evolution models
Muun muassa 1930-1950 -lukujen neuleohjeita löytyi paristakin kirjasta. Esimerkiksi Vintageneuleet: upeita neulemalleja 1930-1950 -luvuilta filmitähtien tyyliin. Samantyylinen teos on myös Ne ihanat neuleet. Lasten neuleohjeita voit tutkia teoksesta Pienten pukimet: nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille. Lisäksi kiinnostava kirja voisi olla Perinteiset neule- ja virkkuutyöt, jossa tekijä on päivittänyt vanhoja malleja nykyaikaisille langoille.Helmet.fi -sivulta voit hakea myös vanhoja käsityölehtiä esimerkiksi 1930-luvulta. Lehden nimi on Virkkaus- ja neuletyöt. Myös muiden käsityölehtien vanhoja numeroita on mahdollista lainata, esimerkiksi Suuri Käsityö ja Kauneimmat käsityöt. Novitan sivuilta on mahdollista hakea...
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
En valitettavasti löytänyt pelejä, joita voisin sinulle mielekkäästi ehdottaa, sillä joitain antamiasi melko vähäisiä tuntomerkkejä täyttäviä pelejä löytyy todella paljon, enkä löytänyt kovin hyvin tietoja siitä, mitkä pelit on julkaistu suomenkielisen ääniraidan kera. Suosittelen sinua selailemaan erinäisiä videopelitietokantoja kuten The Internet Game Database: https://www.igdb.com/Monet kokevat hyödylliseksi myös erinäisten keskustelufoorumeiden käyttämisen; esimerkiksi Redditin suomenkielisissä ryhmissä ihmiset kyselevät usein varsin menestyksekkäästi vanhoista unohtuneista videopeleistä.Jos tämän vastauksen lukijat osaavat antaa kysyjälle joitain ehdotuksia hänen etsimästään pelistä, ovat ne myös tervetulleita.
Sarjan kirjat ovat saatavilla kaukolainana Varastokirjastosta. Sarjaan kuuluu lisäksi itsenäinen jatko-osa Heiluharjan tarina.Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena...
