Hei! Vuonna 1973 syntyi Jyväskylän Lyseon yhteyteen peruskoulun yläaste. Koulu lakkautettiin jo vuonna 1976 ja viimeiset päättötodistukset jaettiin keväällä 1977.Lyseo jatkoi lukiona vuodesta 1977 alkaen. Tämä tieto on peräisin Jyväskylän kaupunginarkiston sähköisestä arkistosta. Arkiston nimi on Jyväskylän Lyseon peruskoulun yläaste.
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Kirjastonhoitaja
Vaajakosken aluekirjasto
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Helmet kirjastoilla ei ole vielä kovin monia vinkkilistoja. Tilanne saattaa muuttua, kun saamme uuden nettisivustomme täysin valmiiksi.
Tähän hätään meillä on tarjota Live-vinkkausta Kannelmäessä 8.3.2024 klo 14. Linkki Helmet tapahtumaan
Lisää tapoja löytää uutta luettavaa löytyy 23.3.2020 julkaistusta Helmet artikkelista. Se mainitsee mm. kirjastojen näyttelypöytien tutkimisen, henkilökunnalta kysymisen ja Kirjasampo sivuston. Linkki helmet sivustolle Linkki KirjaSampoon
Muita mukavia vinkkaussivustoja ovat esim. Kirjoittajankoulun kirjavinkeistä, Kansalliskirjaston digitoidut aarteet ja Oulun kirjasaaritapahtuma 29.-31.1.2024
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia...
Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos...
Muun muassa 1930-1950 -lukujen neuleohjeita löytyi paristakin kirjasta. Esimerkiksi Vintageneuleet: upeita neulemalleja 1930-1950 -luvuilta filmitähtien tyyliin. Samantyylinen teos on myös Ne ihanat neuleet. Lasten neuleohjeita voit tutkia teoksesta Pienten pukimet: nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille. Lisäksi kiinnostava kirja voisi olla Perinteiset neule- ja virkkuutyöt, jossa tekijä on päivittänyt vanhoja malleja nykyaikaisille langoille.Helmet.fi -sivulta voit hakea myös vanhoja käsityölehtiä esimerkiksi 1930-luvulta. Lehden nimi on Virkkaus- ja neuletyöt. Myös muiden käsityölehtien vanhoja numeroita on mahdollista lainata, esimerkiksi Suuri Käsityö ja Kauneimmat käsityöt. Novitan sivuilta on mahdollista hakea...
En valitettavasti löytänyt pelejä, joita voisin sinulle mielekkäästi ehdottaa, sillä joitain antamiasi melko vähäisiä tuntomerkkejä täyttäviä pelejä löytyy todella paljon, enkä löytänyt kovin hyvin tietoja siitä, mitkä pelit on julkaistu suomenkielisen ääniraidan kera. Suosittelen sinua selailemaan erinäisiä videopelitietokantoja kuten The Internet Game Database: https://www.igdb.com/Monet kokevat hyödylliseksi myös erinäisten keskustelufoorumeiden käyttämisen; esimerkiksi Redditin suomenkielisissä ryhmissä ihmiset kyselevät usein varsin menestyksekkäästi vanhoista unohtuneista videopeleistä.Jos tämän vastauksen lukijat osaavat antaa kysyjälle joitain ehdotuksia hänen etsimästään pelistä, ovat ne myös tervetulleita.
Sarjan kirjat ovat saatavilla kaukolainana Varastokirjastosta. Sarjaan kuuluu lisäksi itsenäinen jatko-osa Heiluharjan tarina.Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena...
Kyseessä on romaani "Staalo", jonka on kirjoittanut Stefan Spjut. Löydät kirjan tiedot Vanamo-verkkokirjastosta: Staalo | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
