Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa...
Suosittelen esimerkiksi seuraavia sarjoja:Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäretSally Green: SavuvarkaatLeigh Bardugo: Grishaversumi (ensimmäinen kirja Varjo ja Riipus)Ursula K. Le Guin: Maameren tarinatElina Pitkäkangas: Sang ja NarakaConn Iggulden: Suolan valtakunta (ensimmäinen kirja Darien)N.K. Jemisin: Murtunut maailma (ensimmäinen kirja Viides vuodenaika)Joe Abercrombie: Särkynyt meri (ensimmäinen kirja Vain puoliksi kuningas)J.S. Meresmaa: Mifonki (ensimmäinen kirja Mifongin perintö)Suomeksi on juuri ilmestynyt myös ensimmäinen osa Jennifer L. Armentroutin Veri ja tuhka -sarjaa, nimeltään Verestä ja tuhkasta. Toinen osa on tulossa näillä näkymin huhtikuussa 2025.
Voisikohan kyse olla Geoffrey Beatien Belfastin pojat (1999)?https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au47569274-e1d6-4032-ba49-d…Myös Joan LIngardin nuortenromaanit Heinäkuun kahdestoista (1974), Romeo, Julia ja viha (1975) ja Maanpakoon (1976) sijoittuvat Belfastiin.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-cded2f2fde43Mikäli etsimäsi kirja ei ole mikään näistä, jatkan etsintöjä.
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Yhdistymisvapaus kuuluu ns. poliittisiin perusoikeuksiin. Perustuslain 13 § toteaa: 13 §Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.**Voit halutessasi tutustua esim. julkaisuun Yhdistysoikeus:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994333332806250?sid=...
Kappale nimeltä Sormet pois löytyy nuottijulkaisuista:Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua, Warner/Chappell Music Finland 1998.Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat, F-kustannus, 2005Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastosta.
Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Enter ry:n opastukset on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille. Yhdistys järjestää vertaistukitoimintaa ja neuvontaa tietotekniikan käytössä. Helsingin kirjastosta saavat apua tietotekniikan kanssa muutkin kuin seniorit. Henkilökunnan puoleen voi kääntyä aina, joskin kirjaston arki on usein liian kiireistä pitkälliseen neuvontaan. Monessa kirjastossa tarjotaan ajanvarauksella digineuvontaa, jotta asiakkaan pulmiin ehditään perehtyä tarkemmin. Voit varata maksuttoman digitukiajan Helmetistä: Digituki | helmet.fi
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Kirjastonhoitaja ei ole eläinten jätösten asiantuntija, joten en esitä edes arvausta kuvan jätöksen jättäjästä. Hirvieläinten jätökset ovat kuitenkin papanoita, miltä kuvan jätös ei näytä. Riistainfon sivulta voit tutkia eri eläinten jätöksiä.Hailuodon elämistö ei ainakaan alla olevan Rantalakeuden jutun mukaan eroa mantereen elämistöstä kovinkaan paljon. Esimerkiksi metsäkauriit ovat kuitenkin siellä harvinaisia, vaikka ne talviaikaan pääsevätkin sinne jäitä pitkin. Ne myös pystyvät uimaan.LisätietoaRiistainfo: Jäljet ja jätökset https://www.riistainfo.fi/lajintuntemus-2/lajintuntemus/riistaelainten-jaljet-ja-jatokset/Rantalakeus 15.6.2020: Karhua ja rottaa ei luodosta löydy – eikä vanha kansa tuntenut saukkoakaan https://www....
Kappale "Uneen aika vaipuu" löytyy esimerkiksi Kisun kokoelmalevyltä "Parhaat 1971-2001". Kokoelman tekstiliitteessä mainitaan 1970-luvun levytyksissä kuorossa laulaneet: A. Alaspää, K. Lind, C. Holmström, I. Tapio sekä M. Metsäketo.
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
Valitettavasti erikieliset kirjat eivät näköjään ole samaan tahtiin eteneviä. En valitettavasti löytänyt mitään tuontapaista kohtaa sivulta 103.Sinä varmaan löydät kohdan helpommin, kun voit verrata koko kirjaa toiseen. Linkki Lewis, C.S.: Neljä rakkautta Helmet haku.
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Nähtävästi tällaista tietoa ei ole löydettävissä. Tilastokeskuksen tilastoista ei löytynyt näin yksityiskohtaista tietoa. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Traficomin puoleen, yhteystiedot https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
