Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Salon kirjaston kokoelmista ei löydy Jean Plaidyn kirjoja, mutta voit pyytää niitä kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Niitä ei ole suomennettu, joten kirjoja löytyy vain englanninkielisinä. Jean Plaidy on yksi Eleanor Alice Burford Hibbertin käyttämistä kirjailijanimistä. Hänen muita kirjailijanimiään ovat Victoria Holt ja Philippa Carr.
Eduskunnan kirjasto ei tulkitse lakeja ja siksi voin antaa vain asiaan liittyvän lakipykälän ja aiheeseen liittyvää muuta lainsäädäntöä linkkinä.
Tässä tapauksessa valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140713 antaa ohjeistuksen siitä, koska kunnan on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ympäristölupa-asioissa pykälässä 12:
12 § (17.1.2019/50)
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.”
Suomen kuntaliiton Ympäristönsuojelu-...
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1964 ohjaama "Mies vahakabinetissa" (alkup. "The Tomb of Ligeia").
Elokuvassa on kuvatun kaltaisia elementtejä, joskaan ei tyhjentävästi.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 25.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
On myös mahdollista, että kyseessä voisi olla esimerkiksi jonkin tv-sarjan yksittäinen jakso.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tai sarjan tarkemmin?
Gudrun Mebsin helppolukuinen mutta aika jännittävä lastenkirja Kaksi jänishousua (WSOY 1988). Kirja kertoo Johanneksesta, joka matkustaa yksin junalla mummolaan ja tutustuu vieressä istuvaan toiseen matkustajaan, joka lukee sanomalehteä.
Etsimäsi kirja voisi olla tämä:
Morrell, David
Kiven veljet (Gummerus, 1987)
ISBN 9512027682
Tässä vielä takakansiteksti:
Kaikki kammiot olivat ankaran paljaita. Asukkaat olivat tulleet sinne vapaaehtoisesti, pukeutuneet samanlaiseen asuun ja luopuneet kaikesta henkilökohtaisesta.
Nyt munkkien oli pitänyt luopua myös hengestään. Luostari oli muuttunut hautakammioksi.
Ainut murhaajalta säästynyt oli Drew MacLane, katumuksentekijä, etninen ammattitappaja. Drew tiesi että vain hän oli ollut kohde, että menneisyys oli vihdoin saanut hänestä otteen. Hänen olisi löydettävä uudelleen tappajanvaistonsa ja mentävä maailmaan, jonka hän oli hylännyt.
Hänen olisi metsästettävä ja tuhottava miehet ja organisaatio, jotka olivat...
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla....
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Ilta-Sanomissa 12.3. julkaistuun, sarjamurhaaja Michael Fourniretistä kertovaan juttuun kirjan nimi on ilmeisesti suomennettu sujuvuuden vuoksi (ks. https://www.is.fi/viihde/art-2000009438204.html).
Kirjan ranskankielinen nimi on Le fils de l'ogre. Linkki kirjan tietoihin Amazonissa: https://www.amazon.co.uk/gp/product/B07HCPGRS5/ref=dbs_a_def_rwt_hsch_v…;
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Kyseessä on varmaankin Philip Ridleyn kirja Dakota (WSOY, 1991). Lisätietoja esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua9eb677c-d331-4817-b49b-c….
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)...
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukopalvelulomakkeen löydät Helmetistä Kaukopalvelun-sivulta Kaukopalvelu. Kaukolainat ovat maksullisia, kotimaan laina maksaa 4 euroa. Kaukopalvelu ilmoittaa sinulle, kun laina on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta.
Aivan sataprosenttisesti kuvaamasi kaltaista tapausta ei valitettavasti löytynyt (muovikoruja ei mainittu), mutta tässä muutama kirppislöytöehdokas:
-Brooklynissa 2005 nainen osti kirpputorilta persoonallisen näköisen kaulakorun 15 dollarilla, osoittautui Alexander Calderin suunnittelemaksi (arvo myytäessä 267.750 dollaria): https://akallaonasiaa.fi/tiede/edullisen-aarteen-metsastajat/ (jutussa myös muita kirpputoriaarteita)
-Iso-Britanniassa 70-vuotiaan rouvan kirpputorilta ostama rihkamakoru olikin kahden miljoonan punnan arvoinen (säilytettiin Lontoon Hatton Gardenissa ennen myyntiä): https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/brittirouva-vei-kirppikselta-ostama…;
-1980-luvulla lontoolaiselta ulkoilmakirppikseltä ostettu "...
