Jälkimmäinen luku kertoo kuinka monta varausta kyseiseen teokseen sillä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Ensimmäinen luku taas kertoo sinun sijaintisi tällä hetkellä varausjonossa.
Helsingin kortteleiden ja katujen historiasta on kirjoitettu Helsingin vanhoja kortteleja -kirjasarja. Se on aika hyvä lähdeteos, kun etsii tietoa tietyn kadun rakennuksista ja paikallishistoriasta. Dagmarinkadun ja muun Etu-Töölön kaduista kerrotaan sarjan osassa 3. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1273328__Sviertotiet%C3%A…
Helsingin kaupungin historia -kirjasarja käsittelee, ainakin omien muistikuvieni perusteella kaupungin vaiheita ennemminkin laajemmin teemoin: talous, liikenne, hallinto jne. Tietyn pienemmän alueen historia kaupungissa ei niinkään pääse esiin. Kirjasarjan osat on kyllä jaettu vuosikymmenien perusteella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla, josta ajanjaksosta...
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa kortti tehtiin. Jokin osa kortin tiedoista on jäänyt tallentumatta. Kortin pitäisi olla voimassa heti, kun fyysinen kortti on ojennettu Sinulle.
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
Mistään tietokannoista (fono.fi, finna.fi, kansalliskirjaston hakupalvelu) tai verkosta etsimällä ei löytynyt tietoa, että Juan Gabrielin musiikkia olisi esitetty suomeksi.
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Pohjantähden kulmaläpimitaksi on laskettu noin 3,12 millikaarisekuntia eli 0,000052 kaariminuuttia.Lähteet:How does north star look like?Revisiting the fundamental properties of the Cepheid Polaris using detailed stellar evolution models
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link....
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Lumi- ja jääveistokset ja -tilat, kuten Lapland Hotels SnowVillage, on suunniteltu siten, että jäälumi ja jääveistokset säilyvät, vaikka sisällä onkin suhteellisen lämmin: esimerkiksi jäähotellien huoneiden lämpötila pidetään suunnilleen lukemissa 0 ja -8 °C. Tämä saavutetaan usean eri tekijän summalla.Sulamisen hidastamiseen käytetään eri tekniikoita, kuten esijäähdytystä ja eristettyjä suojia. Rakennusten ja veistosten säilymiseen vaikuttavat esimerkiksi:Sijainti: Rakennelmat sijaitsevat alueella, jossa ulkolämpötila on niiden rakennus- ja aukiolokausina usein hyvin alhainen. Tämä auttaa ylläpitämään myös sisätilojen kylmyyttä. Rakenne: Jää- ja lumirakenteet ovat paksuja ja massiivisia, mikä auttaa niitä kestämään lämpötilan...
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
