Voit lähettää kaukolainoja koskevat kysymykset suoraan osoitteeseen kaukopalvelu@kuopio.fi Kaukopalvelun työntekijä tarkistaa kaukolainamahdollisuuden ja hinnan. Kannattaa mainita viestissä myös, mistä CD-levystä on tarkemmin kyse.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tv-sarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Eli missä vanhassa tv-sarjassa soi tunnarina "Vain pieni kansanlaulu"? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Isokokoinen talitiaisen kuva esiintyy ainakin Tuire Malstedtin Lasitarha-dekkarin kannessa (ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7189343).Ellei tämä ole etsitty kirja, muita vaihtoehtoja voi hakea esim. Googlen kuvahaulla hakusanoilla "romaani kansi lintu".
Norstedtsin Svenska fickordbokin mukaan sankt tarkoittaa samaa kuin helig. Sen mukaan sanaa sankt käytetään pyhimyksen (helgon) nimen edessä. Adjektiivia helig käytetään ihmisestä tai asiasta, joka on pyhä (henkilöllä tai asialla jotain tekemistä Jumalan tai jonkin tietyn uskonnon kanssa). Esimerkiksi en helig skrift (pyhä kirjoitus) tai heliga Birgitta. Tämähän ei nyt selitä miksi Birgitta ei ole sankt, vaikka onkin pyhimykseksi julistettu. Olisko nimi heliga Birgitta voinut vakiintua jo ennen pyhimykseksi julistamista, hänen tekojensa perusteella ehkä jo elinaikana? (tämä on vain vastaajan spekulaatiota)
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Ei tällaisiin kysymyksiin ole olemassa muuta vastausta kuin että Keskustapuolueen johtavissa elimissä päädyttiin keskusteluiden ja hankinnan jälkeen siihen, että Matti Vanhanen on sopivin korvaamaan Anneli Jäätteenmäki. Poliittisten valintojen syvemmät perustelut kuten henkilösuhteet ja mielipiteet selviävät yleensä vasta paljon myöhemmin valintoihin osallistuneiden muistelmista. Käytännössä tällaiset valinnat tehdään joko demokraattisesti eli porukkapäätöksellä tai sitten joku pieni ryhmä ajaa läpi oman tahtonsa ja pakottaa muut alistumaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä. En muista lukeneeni tästä nimenomaisesta vallanvaihdosta neutraalien tutkijoiden arviota.
Heikki Poroila
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
