Hei,
Antamasi tiedot viittaavat Eeva Kilven teokseen Häätanhu (1.p. 1973).
Täältä löytyy sisällönkuvaus (Kirjasampo): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au61924ab8-ee10-44e3-852c-d…
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole sähköpostiosoitetta, kysymykset lähetetään tällä käyttämällänne lomakkeella, palaute palautelomakkeella ja vastauksia koskevat korjaukset ja lisäykset vastauksen kommentti-kentässä.
Kannattaisi varmasti tutustua ainakin Nuorisobarometreihin, joita on tehty eri teemoihin keskittyen. Niitä voi lainata kirjastosta tai käyttää verkkoversioita.
Ihan tuore on Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus, 2023.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2019 julkaisu nimellä Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Kannattaa varmasti tutustua siihen ja varsinkin sen lähdeluetteloon. Sieltä saa hyviä vinkkejä teoksista, joihin kannattaa tutustua.
Oman kirjaston tietokannasta voit tehdä hakuja kirjoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin esimerkiksi yhdistelemällä sanoja opiskelijat/nuoret ja hyvinvointi/toimintakyky/resilienssi. Tulevaisuuden usko ei suoraan ole...
Ilmatieteen laitos kokoaa Suomen säähavainnot ja tuottaa niiden pohjalta ilmastotilastot. Eri havaintoasemien menneiden vuosien säähavaintoja voit tarkastella Havaintojen lataus -palvelussa. Yksityiskohtaisempia tietoja voit tiedustella Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta osoitteesta ilmastopalvelu@fmi.fi.
Menneet säätilat eivät toki ole tae niiden tulevasta kehityksestä. Tulevien päivien sääennusteita voi tarkastella havaintoasemittain Paikallissää-palvelussa.
Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi) Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.
Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja.
Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi)
En...
Joistakin ravintoloista on kirjoitettu historiikkeja. Lähinnä kyseessä ovat vanhat ravintolaklassikot, kuten Sea Horse, Salve, Kappeli, Botta jne. Helmet-haussa ravintolahistoriikkeja voi etsiä vakkapa hakusanoilla "ravintolat historia" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sravintolat%20historia__Ori…
Jo lopetetuista jonkin aikaa vaikuttaneista ravintoloista ja baareista on hankalampaa löytää tietoa. Googlaten pääsee alkuun. Vanhemmista ravintoloista voisi ehkä kysyä Hotelli ja ravintolamuseon tietopalvelusta Kokoelmat ja tietopalvelu - Hotelli- ja ravintolamuseo (hotellijaravintolamuseo.fi)
Patentti- ja rekisterihallituksen yrityshausta voi onnistua löytämään tietyn yrityksen aloitus- ja lopetuspäivän. Ravintolan ...
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tilastokeskuksen kokeellisesta Perinnöt ja lahjat -tilastosta löytyy tietoa aiheesta. Karkeasti ottaen viimeisimpinä tilastovuosina on kuolinpäivänään vakinaisesti Suomessa asuneiden perinnönjättäjien nettovarallisuus ollut vuosittain yhteensä noin 7 miljardia euroa. Tilastokeskukselle toimitettavista perintöverotiedoista ei ole eroteltavissa testamentin jättäneitä perinnönjättäjiä tai testamentinsaajia. Tarkempia tietoja voi poimia perinnönjättäjien nettovarallisuustietoja sisältävästä tietokantataulukosta.
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
