Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta.
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Yleensä passioiden esityskokoonpanoissa on sopraanoääniä ainakin kuoro-osissa. Heinrich Schützin Luukas-passio (Historia des Leidens und Sterbens Jesu Christi, SWV480) ehkä sopii tässä tapauksessa.
Pääsiäiseen liittyy paljon muutakin musiikkia kuin passioita, myös instrumentaalista musiikkia:
https://issuu.com/metsonmusiikki/docs/paasiaisajan_musiikkia
Alueesi kirjastot ja monet muutkin kirjastot tarjoavat asiakkaillensa Naxos Music Library -palvelun, josta musiikkia pääsee kuuntelemaan, kun ensin kirjautuu palveluun kirjastokortin numerolla oman verkkokirjaston sivulta.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan ja sain seuraavanlaisen hakutuloksen:(Aihe:naisen asema OR Aihe:naiset) AND (Aihe:sukupuolisyrjintä OR Aihe:syrjintä) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)Haku on kohtuullisen laaja, tuloksena 59 kirjaviitettä. Kirjojen sijaintitiedot löydät klikkaamalla kirjan nimeä. Tässä muutama poiminta hakutuloksesta:Kinnunen, Krista: Miesten kanssa duunissa : naisten kertomuksia työelämän syrjinnästä. Helsinki-kirjat 2011.Marklund, Liza & Snickare, Lotta: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Otava, 2013.Julkunen, Raija: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino 2010. Toivottavasti näistä löydät kiinnostavia kirjoja.
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
Dysfasia ei ole este tulla lukemaan lukukoiralle. Lukukoira on valmis kuuntelemaan kaikenlaisia lukijoita. Lukukoira on lempeä kuuntelija, joka ei välitä virheistä, epäröinnistä tai hitaudesta. Olet siis lämpimästi tervetullut! Muistathan vain varata ajan etukäteen.
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Kirjassaan Eight improbable possibilities John Gribbin huomauttaa, että lähestyttäessä 1800-luvun loppua fyysikoiden keskuudessa laajalti ajateltiin, että Newtonin painovoimateoria ja Maxwellin sähkömagneettinen teoria tarjosivat heille kaikki maailman selittämiseen tarvittavat ainekset ja ettei uusia perustavanlaatuisia tieteellisiä löytöjä ollut enää tehtävissä. Tämän näkemyksen aforistisen tiukkaan muotoon kiteyttävä miete "There is nothing new to be discovered in physics now. All that remains is more and more precise measurement." on yleensä pantu virheellisesti brittiläisen fyysikon lordi Kelvinin (William Thompson) nimiin."Kun lordi Kelvinin kiistattomien tieteellisten saavutusten rinnalla kulkee virheellisten laskelmien,...
Olisikohan kyseessä kenties Katariina Vuoren kirja Lottovoittajien pöydässä : tarinoita köyhyysrajan takaa (Like, 2017)? Omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä sisältää myös Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (Avain, 2007), mutta haastattelujen asemesta se perustuu kirjoituskilpailulla kerättyyn aineistoon.
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka...
