Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa
https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe…;
Varatun aineiston kuljetus kirjastosta toiseen riippuu aina siitä, mistä ja mihin aineisto on matkalla.
Jos varaamaasi aineistoa on vapaana hyllyssä jossakin Helsingin kirjastossa, varauksesi voi tulla parissa päivässä. Jos aineisto tulee naapurikaupungin pienestä kirjastosta, saattaa matkaan mennä viikon verran.
Saat ilmoituksen tekstiviestillä, sähköpostilla tai kirjeellä sen mukaan, minkä postivalinnan olet ilmoittanut kirjaston asiakasrekisteriin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Etsimme kollegan kanssa ajatelmaa teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat 2008), Eeva Kilven Kuolinsiivous (WSOY 2012) sekä Aforismin vuosisata (WSOY 1997), mutta näistä teoksista sitä ei löytynyt tyylillisestä ja aiheen samankaltaisuudesta huolimatta. Erityisesti Eeva Kilpi on käsitellyt paljon vanhenemista ja tämä olisi sopinut hänen kirjoittamakseen. Tutkailin myös Kai Niemisen teosta Istun tässä, ihmettelen : valitut runot (Tammi 2012), jossa pohditaan elämän katoavaisuutta, mutta tässäkään ei osunut.
Runotietokannasta ei myöskään löytynyt vastaavuutta. Runotietokanta
Muistaisitko, missä yhteydessä olet tämän ajatelman kuullut?
Kenties joku palstamme lukijoista tunnistaa ajatelman.
Toivolan Hausjärvi-kirjoja löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Tällöin niitä ei tilata kaukolainaksi, sillä ne ovat saatavana pk-seudulla ja voit hankkia itsellesi Helka-kortin.
Mikäli jotain kirjaa ei pääkaupunkiseudulta löydy, kaukopalvelulomake on Helmet-sivulla osoitteessa www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukolainaus on maksullinen palvelu.
Hiihtolajien kansainvälinen kattojärjestö FIS on määritellyt maastohiihtokilpasuksen vähimmäismitat varsin tarkasti. Suksen leveyden tulee olla vähintään 40 mm. Huippuhiihtäjillä voi nykyisin olla suksipakassaan 10–12 kilpaparia molemmille tyyleille ja erilaisille keleille.
https://assets.fis-ski.com/image/upload/v1544086634/fis-prod/Specificat…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1f102230-2f8d-47ff-805f-bbe0d18…
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Helpointa on hakea nuotteja Helmet-tietokannan kautta osoitteessa helmet.fi. Tarkennetussa haussa rajaamalla materiaaliksi Nuotin voi sitten hakea sävellysten nimillä nuottijulkaisuja kyseisestä teoksesta.
Kokeeksi tehty haku asiasanalla kuorot tuotti 261 osumaa. Sivupaneelin kohdasta Kokoelma näkee, kuinka paljon nuotteja kussakin kirjastossa tai kaupungissa on. Suurin osa kuoronuoteista näyttää olevan Tikkurilan musiikkivarastossa. Voit kuitenkin varata Helmetin kautta etsimäsi nuotit ja noutaa ne mistä tahansa haluamastasi kirjastosta. Jos sinulla ei ole vielä Helmet-korttia, saat sellaisen mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota mukaasi henkilötodistus.
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-...
Kominkielistä tai komilaista kaunokirjallisuutta ei ole suuremmin suomennettu, tarjolla on vain Käenkukuntayöt-niminen komilaista runoutta esittelevä antologia ja suomensukuisten väemmistökansojen runoantologia Bjarmia, jossa on mukana runoja komilaiselta Nina Obrezkovalta.
Suomalaisista teoksista voisi mainita Jouni Tossavaisen tänä kesänä ilmestyvän romaanin Venäjän metsästäjät - eräurheilua Kominmaalta, joka on kustantamon esittelyn mukaan “paitsi eräkirja ja perinteisten metsästystapojen kuvaus myös kannanotto fiktion keinoin nyky-Venäjän vähemmistökansoja polkevaan valtapolitiikkaan”.
Mainitut teokset verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.157199
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3129085
https://vaski.finna.fi/...
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja...
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Kansainvälisen väestölaskentasuosituksen mukaan etnisyys perustuu etnisen ryhmän omaan käsitykseen historiallisesta ja alueellisesta tai valtiollisesta alkuperästä, minkä vuoksi etnisyystiedon tulisi aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Etnisyyttä koskevien tietojen kerääminen ja julkaiseminen on Suomessa sallittua, mutta etnisyystilastoja ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska nykyisin väestötilastointi perustuu rekisteriaineistoihin. Suomen henkilötietolaki kieltää rotua tai etnistä alkuperää koskevien henkilötietojen käsittelyn asioina, joten näitä tietoja ei nykylainsäädännön mukaan voi sisällyttää väestörekisteriin. Tilastokeskus siis tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan....
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
