Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Aaveita, kuolemanjälkeistä elämää ja yliluonnollisia voimia on käsitelty monessa näytelmäelokuvassa. Voit etsiä sopivia elokuvia vaikkapa näiltä, osin päällekkäisiltä listoilta:List of ghost films - WikipediaCategory:Films about the afterlife - WikipediaCategory:Films about psychic powers - WikipediaCategory:Films about telepathy - WikipediaFortune-Tellers and Psychics in Movies
Nuottiavaimille ei ole yhtä keksijää. Nuottiavaimella määritetään mistä sävelestä viivasto alkaa. Keskiajalla käytettiin neumeja merkitsemään sävelkulun nousuja ja laskuja ja tästä kehittyi nykyinen nuottikirjoitus. Aluksi rivien alkuun merkittiin vain kirjainta merkitsemään säveltä (esim. C tai G), nämä sitten muuntautuivat ajan saatossa nykyisiin muotoihinsa. Tästä Smithsonian Magazinen artikkelista näet mm. neumikirjoitusta ja G-avaimen kehitystä. Tämän Classic FM:n artikkelin lopussa on listattu esimerkkejä soittimista, joille käytetään eri nuottiavaimia (englanniksi).Tässä vielä Ylen Orkesterikoneen sivu, jossa on lyhyesti nuottiavaimista. Nuottikirjoituksen historiasta voit lukea esim. täältä (suomeksi).
Hei,Kyseessä ovat nämä:Kaukonen, Toini-Inkeri. Pellavan Ja Hampun Viljely Ja Muokkaus Suomessa: Kansatieteellinen Tutkimus. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1946.Näyttäisi olevan lukusalikäyttöön Hämeenlinnan kirjastossaLinnove, Aino. Suomalaisen Pitsinnypläyksen Kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1947.Molempia on runsaasti kirjastoissa ympäri Suomen, joten nämä saa myös kaukolainana. Kysy tarkemmin omasta kotikirjastostasi.
Kirjastonkäyttäjien tarinoita voi lukea esimerkiksi Sanna Saarisen ja Kati Tiilikaisen kirjasta Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta (Avain, 2015). Siinä lähes 30 suomalaista kertoo kirjastokokemuksistaan. Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n järjestämän kirjoituskilpailun sadosta on koottu kahdenkymmenen tarinan kokoelma Kirjastotarinoita : parhaat tarinat Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n kirjoituskilpailusta (Books on Demand, 2010); sekin sisältää kuvauksia kirjastoista eri puolelta Suomea. Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran keväällä 2000 järjestämästä kirjastoperinteen keräyksestä puolestaan on koottu kirja Kirjasto muutti elämäni : kirjasto mukana elämässä (Suomen kirjastoseura, 2000). Sen...
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
Vaskissa pystyt hakemaan kaunokirjallisuutta, jonka alkuperäiskieli on portugali seuraavasti:Klikkaa Vaskin etusivun hakulaatikon vierestä suurennuslasin kuvaa. Oikeaan reunaan avautuu hakuehtoja. Valitse kohdasta päägenre kaunokirjallisuus ja kohdasta teoksen alkuperäiskieli portugali. Haun tulos, https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22por%22&type=AllFieldsEsimerkiksi Kirjasamposta pystyy etsimään kirjailijoita kansalaisuus-kentän avulla kirjoittamalla "portugalilaiset" hakukenttään ja valitsemalla yhden kirjailijan tuloksesta. Kirjailijan tiedoissa voi klikata kohdasta Kansalaisuus sanaa portugalilaiset, jolloin saa tuloksen ...
Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Muuramen kirjastossa on Puuhaamo, jossa on mm. 3D-tulostin käytettävissä. 3D-tulostamisen hinta on 1€ /varaus. Puuhaamon käyttöön on varattava aika Muuramen kirjastolta. Yhteystiedot kirjastoon ja lisätietoa Puuhaamosta on saatavilla kirjaston sivuilla: https://www.muurame.fi/palvelut/puuhaamo/
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
Paluu Eedeniin, osa 1, on edelleen lainassa, eikä asiakas ole sitä perinnästä huolimatta palauttanut. Se on varattavissa Martinlaakson kirjastosta (lainassa tällä hetkellä). Osa 2 on tällä hetkellä Hakunilan kirjaston hyllyssä. Sen voi pyytää toimittamaan itselleen Myyrmäen kirjastoon. Hakunilan puh.no: 839 30805.
Ankantahtiin-sarjan(Sitting ducks) musiikkia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Yleisten kirjastojen Manda-yhteistietokannasta löytyi hakusanalla "sitting ducks" Sirena-nimisen esittäjän musiikkiäänite "Sitting Ducks" vuodelta 2000, jonka julkaisutiedot ovat Djursholm : Grammofon AB BIS, p2000. Äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Liekö sitten oikea melodia.
Kannattaa ehkä kysellä myös MTV3:sta
http://www.mtv3.fi/ohjelmat2004/erik.shtml?palaute
Tällä hetkellä kirjastojen lainatuimpia kirjoja ovat Dan Brownin Da Vinci -koodi ja hänen muutkin kirjansa. Myös Finlandia-palkinnon saanut Bo Carpelanin Kesän varjot tuntuu olevan nousussa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi teos:
Heinolan keskikoulun jatkoluokat : katsaus koulun vaiheisiin 1905-1950 : kertomus lukuvuodelta 1949-1950. Heinola , 1950.
Julkaisu on Varastokirjastossa Kuopiosta:
https://finna.fi
Voit pyytää teosta kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Prinessa Dianasta tuli vuonna 2007 DVD-boksi "Princess Diana Special Editon Box Set", joka ainakin on saatavana nettikaupasta Amazon.co.uk.
Katso
http://www.amazon.co.uk/Princess-Diana-Special-Editon-Box/dp/B000SAJBMA…
Vielä ei ole tietoa onko tulossa suomenkielistä kirjaa hänen pojistaan.
Ktso heidän omia kotisujaan.
http://www.princeofwales.gov.uk/personalprofiles/princeharry/
http://www.princeofwales.gov.uk/personalprofiles/princewilliam/
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." ( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Jos siis käytössäsi on myös osoite Suomessa, voit seuraavan kerran Suomessa käydessäsi käydä jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa kirjastokortin. Ilman...
