Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Kun katson ristihin löytyy tosiaan ainoastaan Laulun sanoma 3 -nuottikirjasta. Laulukirja on saatavana Karstulan kirjastosta. Kirjan voi tilata sieltä kaukolainaksi, voit kysyä lisää omasta lähikirjastostasi.
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan...
Helppo pianosovitus löytyy esimerkiksi kokoelmasta Songs of the 60's. Kokoelmaa näytti äsen olevan kaksi kappaletta hyllyssä eli siitä vaan linkin kautta varaamaan.
Heikki Poroila
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
Tässä muutama kirja:
Harrison: Kisu ja öinen seikkailu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7003231)
Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789511245414)
Hurme: Lepakkopoika (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9eb96b45-0d41-40c5-a644-30450094501f)
Läckberg: Super-Santtu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4084602)
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Nopealla silmäilyllä näille 'linna'-alkuisille nimityksille ei Joensuuta käsittelevästä kirjallisuudesta tunnu löytyvän selitystä. Lähteissä toistui useaan otteeseen kaksi eri karttaa: vuoden 1848 asemakaava, jossa Linnunlahti on muodossa 'Linnalaks', sekä Jakob Richard Steniuksen piirtämä karttaluonnos Joensuusta v. 1840-1848, jossa esiintyy nimitys 'Linnaniemi'. Kirjoitusvirheestä siis tuskin on kyse, vaan pikemminkin paikan ruotsinkielisen nimen 'Linnalax' mukailemisesta. Joensuun ruotsinkielisiä paikannimiä on käsitelty tässä opinnäytteessä v. 2019: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190586/urn_nbn_fi_uef…. Tekijän mukaan nimen Linnalax etymologia on epäselvä.
Ainakin Huuto.net-verkkokauppapaikassa näytettäisiin myyvän kumpaakin kysymääsi. Alla linkit sivulle:
https://www.huuto.net/haku/words/olipa+kerran+ihminen/category/87
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten...
Keskustelimme asiasta kirjastossa ja paljon muovittavat olivat sitä mieltä, että jos muovissa on jo alussa ollut loppuvekkejä eli rullan lopussa joskus olevia vekkejä, ei asialle voi paljoakaan enää tehdä. Optimistisin virkailija tosin totesi, että vekit painuvat jonkin verran käytössä.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Löysimme Hymyn verkkolehdestä Timo Jurkan kuuloon liittyvän jutun, joka oli päivätty 7.11.2020.
Artikkelissa sanottiin, että kuulo on asteittain palautunut. Timo uskoo, että aivot ovat korjanneet tilannetta. Artikkelin mukaan
näyttelijä-muusikko voi taas elää äänien maailmassa. Laajempi juttu löytyy painetusta Hymy-lehdestä 11/2020 (s.36-39). Lehteä voi
lukea esimerkiksi kaikissa Lumme-kirjastoissa asiakaskoneilta verkkopalvelu eMagz:in kautta.
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Kirjastoon hankittujen kirjojen saapuminen kirjastoon kestää ennemmin viikkoja kuin kuukausia. Tilannekohtaisia vaihteluita esiintyy. Ennakkovaraajille lähetetään suurin osa hankituista kirjoista, mutta jos varaajien lukumäärä on suuri, joistakin kirjoista tehdään lyhytlainoja. Käsikirjastojen koko vaihtelee kirjastoittain.
8-11-vuotiaille pojille voisin suositella Timo Parvelan Pate- ja Kepler62-sarjoja sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja.
Jännityksestä tykkääville Kalle Veirton Henkka ja Kivimutka -sarjaa ja samalta kirjailijalta urheilunmaailmaan sijoittuva sählymestarit.
Verkkokirjastosta hakemalla lastenkirjallisuus ja haluttu aihe esim. seikkailu löytyy lisää luettavaa.
Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)
