Valitettavasti en onnistunut löytämään aiheesta yhtään kirjaa. Jyväskylän yliopistossa aiheesta on tosin tehty pro gradu Istola Aira: "TestDirector-testauksenhallintatyökalun tuki TMap-testausprosessille" (2005). Englanninkielisiä aihetta sivuavia opuksia löytyi jonkin verran nettikirjakauppa amazon.com:sta.
Lisätietoja:
http://www.mercury.com/fi/
http://www.amazon.com/
Hei,
Voit lähettää hankintaehdotuksen osoitteeseen: lastenkirjasto@porvoo.fi .
Voit tehdä ehdotuksen Helle-verkkokirjaston kautta. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon omilla tunnuksillasi ja vasemmalta palstalta löytyy vaihtoehto Hankintaedotukset.
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Suomesta siirrettiin Ruotsiin noin sata juutalaislasta vuonna 1944. Toiminnasta vastasivat Helsingin ja Tukholman juutalaiset seurakunnat.
Siirrosta ei siis vastannut sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea.
Kannattaa kysyä asiasta Helsingin juutalaisesta seurakunnasta sekä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään Helsingin juutalaisen seurakunnan arkistoa.
Arkistotietoja on myös Ruotsin arkistoissa.
Judiska krigsbarn från Finland – Sotalapset
http://www.sotalapset.fi/assets/mn_1-2014.pdf
Helsingin juutalainen seurakunta
https://www.jchelsinki.fi/fi/ota_yhteytta
Kansallisarkisto
https://www.arkisto.fi/fi/info?page=fi/info
Kansallisarkisto: Suomen juutalaisten arkisto
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=...
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin. Vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/jos-lentokoneen-musta-laatikko-kestaa?language_content_entity=fi.
Hei, oletan, että olet Helmet-kirjaston asiakas. Useat Helmet-kirjastojen asiakkaat ovat viime aikoina ilmoittaneet, etteivät ole saaneet kirjaston lähettämiä varausilmoituksia tai muistutuksia sähköpostiosoitteeseen pp.inet.fi. Vikaa selvitetään. Jos mahdollista, omiin tietoihin kannattaa vaihtaa jokin toinen sähköpostiosoite. Tämän voi tehdä joko omilla Helmet-sivuilla tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos asiakastietoihisi on tallennettu jokin muu kuin pp.inet.fi-sähköpostiosoite, kannattaa kokeilla sähköpostiosoitteen (samankin) päivittämistä omiin tietoihin Helmet-sivulla. Jos ongelma jatkuu, voit ilmoittaa siitä Helmet-kirjastolle seuraavan palautesivun kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Kannattaa...
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä...
Kirjan voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Mediamajassa on monipuoliset palvelut, mutta teknisten asioiden sujuvuuden (esimerkiksi millainen nauha on kyseessä) ja ajanvarauksen takia kannattaa olla yhteydessä suoraan Mediamajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä:
kyyti.finna.fi/Content/tilat-kouvola
Sinun ei tarvitse lähteä Metsoon asti. Aamulehti on Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä luettavana. Aamulehti-mikrofilmit eivät ole kuitenkaan valmiina hyllyssä vaan lehti täytyy etukäteen tilata varastosta. Mikrofilmitilauksia varten on oma lomakkeensa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/68439/lomake.htm . Voit tietysti laittaa myös sähköpostia kk-palvelu@helsinki.fi .
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Hopeapeili 1938-1951 ja 1979 kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen varastokokoelmiin.
Lehteä ei lainata. Kannattaa kuitenkin vielä soittaa varastoon 09-310 85230 ja varmistaa lehden olemassaolo.
Hopeapeili https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999?lang=fin
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Varastolehtiluettelo file:///C:/Users/turtovi/Downloads/Varastolehtiluettelo%202019%20(2).pdf
Valitettavasti kirjastoilla ei ole ainakaan vielä striimauspalvelua, jonka kautta voisi katsoa suomenkielisiä/suomalaisia sarjoja. Sen sijaan joidenkin kirjastojen asiakkaat voivat katsoa Kirjastokinon elokuvatarjontaa, johon kuuluu kotimaisiakin elokuvia, myös ulkomailla. Voit tarkistaa täältä, minkä kirjastojen asiakkaille kyseinen palvelu on tarjolla: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq;jsessionid=DC436671A16D7294F50BAAD30…
Yle Areenassa on kotimaisia sarjoja, joita voi katsoa maksutta myös ulkomailla. Lisätietoa täällä: https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/360014591554-Areenan-k%C3%A…
Hei!
Uusin Tatu ja Patu on jo tilattu Vaara-kirjastoihin, myös Joensuun pääkirjastolle. Kustantaja on arvioinut ilmestymispäiväksi 15.6 ja se saapuu heti samalla viikolla myös meille. Suosittelen tekemään varauksen, Tatut ja Patut on ns. kuumaa kamaa.
Toivomuksena on tietysti mahdollisimman lyhyt asiointi kirjastotiloissa, mutta käsihygienian, turvavälit ja muut asiakkaat huomioon ottaen voit varmasti jossain rauhallisessa nurkkauksessa opiskellakin. Tosin ainakin pääkirjastolla on karsittu reippaasti sekä asiakaskoneita että istumapaikkoja, juuri siksi ettei tiloissa oleskelisi yhtä aikaa liikaa ihmisiä. Myös ns. hiljainen lukutila on pääkirjastolla suljettu, koska koko alakerta on yhdysrakennustöiden takia poissa käytöstä.
Eli viime kädessä riippuu ihan käyttämästäsi kirjastopisteestä ja sen tilojen riittävyydestä. Myös yksin opiskelu on suotavampaa kuin porukalla :)
Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
