Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Patrick McDonnellin sarjakuva Kamut 2 (suom. Asko ja Anssi Alanen) on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1996.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3761726
Kamut 3 (suom. on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 (suom. Asko Alanen), samoin Kamut 4 (suom. Asko Alanen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3792792
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3834856
Suomessa julkaistujen kirjojen julkaisutiedot löytyvät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Hakusanalla "vesiliukoinen pigmenttimuste" löytyi muutamia toimistotarvikeliikkeitä, joista voi tilata tusseja, joissa on kyseistä mustetta. Myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta näyttäisi kyseisiä tusseja löytyvän.
Valitettavasti verkkolehden kuvakaappauksen julkinen jakaminen, edes omille someseuraajille, ei ole lain mukaan sallittua. Jos haluat jakaa painetun lehden tai näköislehden artikkelista otetun valokuvan tai kuvakaappauksen, tarvitset siihen luvan alkuperäiseltä julkaisijalta.
Sinulla on kuitenkin sitaattioikeus. Voit siteerata teosta, jos sinulla on tarve selventää tai havainnollistaa asiaasi esimerkin avulla. Tällöin on muistettavakertoa alkuperäisen tekijän nimi. Sitaattioikeus koskee kuitenkin vain esim. artikkelin osaa tai kuvaa, ei koko artikkelia.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Uutismedian liiton verkkosivustolta.
Lisätietoa sitaattioikeudesta kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston verkkosivustolla.
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan avaarin kielestä ei ole suomennettu kirjallisuutta lainkaan.
Kansallisbibliografiasta voit etsiä aineisto mm. rajaamalla sen sekä alkuteoksen kielen että käännöskielen mukaan
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että...
Tässä muutamia ehdotuksia, jospa kyselemänne henkilö olisi joku alla mainituista.
Rantala Eino, toimitusjohtaja, tekniikan tohtori, Helsinki
Tasavallan presidentin 3.12.2021 myöntämät arvonimet: Rakennusneuvos:
https://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+031221.pdf/ed5a5825-264…
Lastu-verkkokirjastossa mainittuja teoksia Eino Rantalalta mm.
Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus
Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä
Taloyhtiömme putkiremontti : jokaisen osakkaan työkirja
Rahtu
Professori H Rahdun rakennussuunnittelutoimisto
https://www.yritystele.fi/haku/yritykset/Ilpo+Rahtu
Kirjastossa myös kirja: Rahtu, Ilpo: Rakennusfysiikka. Hänestä ei tarkempia koulutustietoja netissä.
Suomen professorit...
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Kyse voisi olla Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Siinä ainakin Nooralla on suhde työkaveriinsa Marioon ja hän asuu isänsä ja tämän puolison kanssa hevostilalla. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa:
1. Tummissa vesissä (2009)
2. Sieppaus (2010)
3. Petoksen anatomia (2011)
4. Minkä taakseen jättää (2012)
5. Murhaaja vierelläsi (2013)
6. Liekit yössä (2019)
Lisätietoja: https://www.johannatuomola.com/rikosromaanit
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Hei, kirjojen ulkoasut ovat melko vaihtelevia, mutta omakustanteisiin hankitaan aiempaa enemmän ISBN-tunnuksia. Kansalliskirjaston ISBN-käyttöoppaan mukaan kirjalle pitäisi hankkia ISBN mikäli kirjaa on saatavilla jakeluketjujen (esim. kirjakaupat) kautta.Tällöin se myös pitäisi merkitä mm. takakannen alareunaan. Ohessa linkki ISBN-käyttöoppaaseen.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=105481153&preview=/105481153/105481152/ISBN-k%C3%A4ytt%C3%B6opas.pdf
Kirjasammossa ei valitettavasti ole kirjailijoiden yhteystietoja välitettäviksi. Koska Ojalan teokset ovat omakustanteita, ei hänen yhteystietojaan löydy myöskään kustantajilta. Niitä täytyy etsiä joko maksullisista palveluista, sosiaalisesta mediasta tai väestörekisteristä samoin kuin muita yhteystietoja.
Esim. Fonecta, https://www.fonecta.fi/yritys/fonectan-yhteystiedot tai 020202.fi,https://www.020202.fi/.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelu, https://dvv.fi/osoitepalvelu
Olet toiminut aivan oikein. Helsingin kirjastoissa tällä hetkellä toimiva tulosmalli antaa todellakin asiakkaalle automaattisesti viisi tulostetta ilmaiseksi. Tuo tänään tulostamasi paperi oli yksi sinun ilmaisista tulosteistasi. Voit käydä samalla tavalla tulostama vielä neljä muutakin tulostetta. Jos haluat tulostaa enemmän, tulostus ei onnistu ennen kuin maksat niistä virkailijalle, joka naputtaa tiedon maksuistasi järjestelmään.
Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Suomen kansalaisuus ei häviä ellet itse halua siitä luopua. Kaikki Pohjoismaat hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.
Sisäasiainministeriö : Kysymyksiä kaksoiskansalaisuudesta ihttps://intermin.fi/maahanmuutto/kansalaisuus/ukk-kaksoiskansalaisuudesta
Etsimme kollegan kanssa ajatelmaa teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat 2008), Eeva Kilven Kuolinsiivous (WSOY 2012) sekä Aforismin vuosisata (WSOY 1997), mutta näistä teoksista sitä ei löytynyt tyylillisestä ja aiheen samankaltaisuudesta huolimatta. Erityisesti Eeva Kilpi on käsitellyt paljon vanhenemista ja tämä olisi sopinut hänen kirjoittamakseen. Tutkailin myös Kai Niemisen teosta Istun tässä, ihmettelen : valitut runot (Tammi 2012), jossa pohditaan elämän katoavaisuutta, mutta tässäkään ei osunut.
Runotietokannasta ei myöskään löytynyt vastaavuutta. Runotietokanta
Muistaisitko, missä yhteydessä olet tämän ajatelman kuullut?
Kenties joku palstamme lukijoista tunnistaa ajatelman.
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-...
