Suosittelen tutustumaan J. M. Parramónin kirjaan Tuli (Lasten keskus, 1989). Tässä Pikkuväen tietokirjaston Neljä elementtiä -sarjassa ilmestyneessä pikku teoksessa "tulen arvoitus" selitetään oivallisen hyvin kysymyksessä toivotulla tavalla.
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...
Alue on laaja ja hyviä kirjailijoita paljon, mutta tässä muutama ehdotus kirjailijoista ja luettavista kirjoista. Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu tai Meren ja veren liitto Anu Kolmonen: Taapelitaivas Ann-Helen Laestadius: VarkausKatariina Vuori: Kasvun paikkaKatri Rauanjoki: Jonain keväänä heräänPauliina Vanhatalo: Vastuulliset
Singerin ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) sivulta. Kysymäsi ompelukone näyttää olevan vuodelta 1926. Y-sarjan valmistuspaikan tieto löytyy vain vuodelta 1925, joka oli silloin Clydebank, Skotlanti.ISMACS sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlISMACS valmistuspaikan mukainen listaus https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
Kyseessä voisi olla Reeta Aarnion Maan kätkemät -sarja. Ensimmäinen osa Maan kätkemät on ilmestynyt vuonna 2008. Seuraavat osat ovat Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. LinkkiKirjasampo: Maan kätkemät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-f…
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tällaista Carpelanin runoa. Hänen tuotantonsa on valtavan laaja ja kirjoja selaamalla tätä oli hankala löytää.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Carpelanin runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Lehtori Musa oli Mainos-Television sarja, jota esitettiin vuonna 1972. Lasse Mårtenson esitti sarjassa pääroolia. Hän oli myös tehnyt sarjan tunnusmusiikin. Kysymyksestä ei käy ilmi, haluaako kysyjä nuotit vai äänitteet.Lehtori Musa on äänitetty vuonna 1973 ilmestyneelle levylle. Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa. Lasse Märtenson. Finna: Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa Levyä ei ole kirjastoissa lainattavana, mutta sen voi kuunnella Kansalliskirjastossa. Kuuntelukopion voi tilata kuunneltavaksi Kuunteluhuoneeseen. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kuunteluhuonetta ja kuuntelukopiota voi tiedustella Kansalliskirjaston neuvontapalveluiden kautta.Jos kyse oli Lehtori Musa -kappaleen nuotista, teoksen...
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
50 000 mk vuodelta 1936 on tämän vuoden euroissa 22668,72 e. Rahan arvon vaihtelua voi laskea Rahamuseon sivuilta löytyvällä laskurilla: https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
Emme tunnistaneet kirjaa, mutta kollega ehdotti tällaista: Anne Nuutisen Niilo Siilin näytelmä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1434237?lang=fin. Vaikuttaisiko tämä tutulta?
Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tietoa luomutuotannosta ja sen tutkimuksesta. Luke:n mukaan luomututkimus käsittää perinteisen alkutuotannon tutkimuksen lisäksi myös ympäristö-, ravitsemus-, elintarvike-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Luke tutkii luomua kaikilla näillä alueilla.
Luomuinstituutti on puolestaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, jonka sivuilla on tietoa ja artikkeleita luomun ympäristövaikutuksista.
Lähteet:
Luomuinstituutti.fi. Ympäristövaikutukset. https://luomuinstituutti.fi/kategoria/ymparisto/?post_type=post. (Viitattu 7.10.2021)
Luke.fi. Luonnonvarakeskus. Luomutuotanto ja luomuruoka. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-...
Valitattavasti en saanut paikannettua juttua.
Pakkaushävikistä löytyy kyllä paljonkin tietoa esim. muovin kierrätyksestä Martat.fi tai pakkauksen vähentämästä ruokahävikistä pakkaus.com
