Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tämä teos ainakin on monessa tutussa lapsiperheessä koettu hyväksi pikkusisaruksen syntyessä:
Taina Laajasalo & Silja Salmi: Kun kolmesta tulee neljä: opas toisen lapsen saaville perheille (Atena, 2013)
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyy tämän lisäksi myös muutama muu aihetta käsittelevä teos, myös englanniksi ja ruotsiksi, mikäli näillä kielillä sujuu lukeminen:
Jan Parker: Sisarussuhteet: kilpailua ja rakkautta (Otava, 2004, suomentaneet Laura Jänisniemi ja Susanna Tuomi)
Laura Markham: Calm parents, happy siblings : how to stop the fighting and raise friends for life (Vermillon, 2015)
Marie Köhler: Leva med fler barn (Gothia Fortbildning, 2020)
Löysimme viitteitä ainoastaan kirjailijasta nimeltä Ibrahim Amin Baldar. Tarkoitatkohan ehkä häntä? Hänen teoksiaan ei näytä Tampereen seudun kirjastoissa olevan, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyisi ainakin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbaldar%20ibrahim__Orightre…
Kannattaa kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Amin_Baldar
https://kurdishacademy.org/?page_id=722
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Olisiko kyseessä Eija Lappalaisen Routasisarukset -trilogia? Siinä Utu-tytöllä on erikoinen kyky ymmärtää aikoinaan hylättyjä koneita ja pakenee mm. etsimään biologisia vanhempiaan ja selvittämään kykyjensä alkuperää. Linkki Helmet-hakuun
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta...
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului.
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
