Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä...
Lääkkeet, myös viruslääkkeet, valmistetaan lääketehtaassa. Sitä ennen niitä kehitetään monen alan ammattilaisten voimin. Tietoa lääkkeiden kehityksestä ja valmistuksesta esim. Ammattinetti-sivustolta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/14/993783c50a65344600fb57df641699fd
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Sarjaa esitettiin Suomen televisiossa myöhään maanantai-iltaisin TV1-kanavalla. Ensimmäinen jakso nähtiin 19.5.1997 klo 23.10 nimellä Kauhun historia. Seuraava osa nähtiin 26.5.1997 klo 23.10. Kolmas osa jälleen viikon kuluttua 2.6.1997 klo 23.05. Viimeinen neljäs osa 9.6.1997 klo 23.15.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone, lehtien näköisversiot.
Kyseisillä tuntomerkeillä elokuva voisi olla Claude Autant-Laran Le Blé en herbe (Kun rakkaus kypsyy, 1953). Se on lähetetty Suomen televisiossa (YLE TV1) 31.3.1968.
Elokuvan alku näkyy DailyMotion-palvelussa. Siitä pystynee varmistamaan, onko kyseessä juuri kysyjän tarkoittama elokuva:
https://www.dailymotion.com/video/xqamoi
Ystävällisin terveisin,
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
