Tässä joitakin lukuvinkkejä.Hagmar, Pia: Klara ja poniystävä + muut Klara-sarjan kirjatLukkarila, Päivi: Ponimme PossukkaLukkarila, Päivi: Venlan alkeiskurssi + muut Venla-sarjan kirjatNiemelä, Reetta: Ystäväni Uljas + muut Uljas-sarjan kirjat
Nummisuutarit on käännetty englanniksi, muttei espanjaksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1342372?sid=4784842757
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi
Kyseessä saattaisi olla Marie Louise Fischerin Itsepäinen Isabella. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1968; vuonna 1991 julkaistiin toinen painos.Vuoden 1968 painoksen takakannen teksti kuvailee kirjaa näin: "Isabella on kymmenvuotias, Grunertin perheen hemmoteltu kuopus, joka on aina tottunut saamaan tahtonsa läpi tavalla tai toisella. Hänellä on rakastava isä ja hyvin taipuvainen äiti, kahdeksantoistavuotias veli Bernd sekä isosisko Elke, joka yrittää kasvattaa Isabellaa. Joululomalla vanhemmat ja Elke lähtevät hiihtämään Garmisch-Partenkircheniin. Isabella, jonka alun alkaen oli pitänyt lähteä retkelle luokkatovereiden kanssa, kerjää itselleen pääsyn mukaan. Matkalla hän kauniista lupauksistaan huolimatta oikuttelee ja...
Sanaston sivuilla kerrotaan lainauskorvauksista seuraavaa: "Lainauskorvaus suoritetaan lainamäärien mukaisesti juuri niille tekijöille, joiden teoksia lainataan. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu siis teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Siten korvaus on myös oikeudenmukainen: jokainen tekijä saa korvauksen perustuen omien teostensa kirjastolainoihin. Lainaksi lasketaan myös lainan uusiminen." Jos teoksella on useita kirjoittajia, jaetaan korvaus tekijöiden kesken tasan. Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Lainakohtaisen korvauksen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Vuoden 2022 kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus oli 31 senttiä, ja maksettava lainauskorvaus kääntäjälle oli siten 15,5 senttiä per laina.Lähde...
Finna.fi:n mukaan se löytyy vain Musiikkiarkistosta Helsingistä, eikä sitä saa kotilainaan. Voit kuitenkin tehdä kaukolainapyynnön, jotta saisit kopiot nuoteista lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/musa.015397262?sid=4870581699https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll
Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että Eteläranta 8:ssa nykyisin sijaitseva rakennus on nimeltään Kirkon talo (ruots. Kyrkans hus) ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintorakennus. Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto ostivat Kirkon talon vakuutusyhtiö Ilmariselta vuonna 2012 ja Kirkkohallitus muutti tiloihin kesällä 2014. Arkkitehtitoimisto Ola & Ethel Hanssonin suunnittelema talo on alun perin rakennettu Finska Ångfartygs Aktiebolagetin eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) toimistoksi vuonna 1955. SHO:n jälkeen talossa ovat toimineet muun muassa Japanin Suomen-suurlähetystö ja asianajotoimisto Hannes Snellman.Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus ei ole ollut asumiskäytössä.Lisätietoja...
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Rauno Toivosen lastenkirja Mauri muurahainen voisi sopia äidinkielen tunnilla luettavaksi, mutta epäilen sen olleen liian vanha. Kirja on ilmestynyt 1954. Linkki Tessi.fi.Lauri pohjanpään Metsän satuja, Aisopoksen tarinat ja Krylovin fabelit voisivat myös vastata muistikuviasi. Mika Waltarin kirjassa Lukittu laatikko ja muita kertomuksia on myös kertomus muurahaisesta: Satu muurahaisesta, joka oli Pov.Kuvaamastasi juonesta tuli mieleeni Leena Krohnin Tainaron, mutta se on julkaistu vasta 1985. "Tainaronin asukkaat ovat hyönteisen kaltaisia, mutta oudolla tavalla heidän kokemuksensa ja edesottamuksensa ovat tuttuja. Ne ovat samalla kertaa tarkkojakin kuvauksia eräiden lajien elintavoista ja allegorioita tuntemastamme arkimaailmasta. "...
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana...
Alkusoinnulla on siinä määrin suuri merkitys Kalevalassa (ja suomalaisessa kansanrunoudessa ylipäänsäkin), että se riittänee selitykseksi kuun ja kullan liitolle – en ainakaan onnistunut löytämään asialle kilpailevaa selitystä tutkimastani Kalevala-kirjallisuudesta.Kirjallisuudentutkimus:alkusointu – Tieteen termipankki
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Kokoelmasta Stormskärs Maja = Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä = 50 musikstycken (Mårtensong 1996) löytyy pianosovitus sävellyksestä. Kosketinsoittimen osuus löytyy myös ainakin sovituksesta kokokelmissa Lauluja mereltä ja muualta (F-Kustannus 2016) ja Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä.. (F-Kustannus 2007).
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
