Olisiko kyseessä Johanna Jovelanin ja Annabelle Antasin vuonna 2022 ilmestynyt kirja Vanhassa talossa? Jovelan kirjoittaa myös blogia, joka löytyy osoitteesta https://www.omavarainen.fi/jovelassa/
Vanhassa talossa -teos ei ole varsinaisesti mökkipäiväkirja, vaan Jovelan kertoo siinä yksinkertaisesta elämästään vanhassa, 150-vuotiaassa talossa. Muita kuvaustasi läheisesti vastaavia teoksia tai tekijöitä ei löytynyt, joten uskon kyseisen teoksen olevan oikea.
Vanhassa talossa -kirja löytyy Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2511226__Svanhassa%20talo…
Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small."
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Hei!
Albert Engströmin kirjoittamasta Zorn-teoksesta löytyy kappale, jossa kerrotaan Engströmin ja Zornin purjehduksesta Suomeen 1905. Tekstissä mainitaan lyhyesti rapujuhlista Albert Edelfeltin luona.
Teoksen tiedot:
Engström, Albert: Zorn
ISBN 951-9429-75-1
Kustantaja Alea-kirja 1992
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-...
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Käännös löytyy John Miltonin Kadotetun paratiisin ensimmäisestä kirjasta, riviltä 34. Yrjö Jylhä suomensi teoksen vuonna 1933. Vuoden 1952 painoksessa kysymäsi säe on sivulla 4. Saat käännöksen sähköpostiisi. Paradise Lost by John Milton | Project GutenbergMilton, John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Etsimäsi elokuva on Kaurismäen "Ariel" vuodelta 2001.Elokuvan voi katsoa muiden Kaurismäen elokuvien tavoin Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-2139751
Aihetta on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa:Halme, Liisa, Pankkisääntely ja valvonta : oikeuspoliittinen tutkimus säästöpankkien riskinotosta / Liisa Halme. - Väitöskirja : [Helsinki] : Suomen Pankki, 1999 - (Bank of Finland studies. 15.) - Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1999. ISBN 951-686-607-7Saatavilla verkossa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071707Heino, Timo-Erkki. Säästöpankkikäräjistä tuli kallis erehdys. // Kanava. - ISSN 0355-0303. - 38(2010) : 3, s.30-35Artikkelin metatiedot verkossa: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/E5L94EE3CUJY25T3D8U13L98QN2IX1I2…Oikeudenkäynteihin liittyvät julkiset asiakirjat ovat saatavilla tuomioistuinten arkistoista: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/yhteystiedot....
Ainakin seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua:Liisa Karvinen: Japani hymyn takana (2024)Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta: tarinoita nousevan auringon maasta (2012)Minna Eväsoja; Melkein geisha: hurmaava ja hullu Japani (2016)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Helsingin Sanomat 1945 vuodelta löytyvät mikrofilmeinä Pasilan kirjastosta. Ne saa siellä lukusalilainaan.Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta löytyvät myös lehden vapaakappaleet. Niitä voi tiedustella kirjastojen asiakaspalvelusta. Lehtiä ei saa sieltäkään kotilainaan.Kopiointi onnistunee, mutta se on maksullista.
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
