Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862...
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Valitettavasti emme löytäneet tietoja tällaisesta laulusta. Laulun tarkka nimi auttaisi nuotin etsimisessä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen hengellisen laulun? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa voi tulostaa kaikissa kolmessa kerroksessa. Sekä mustavalkoiset että värilliset tulosteet maksavat 50 c/paperi. Tulosteet maksetaan 1. kerroksen palvelupisteeseen.
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-...
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin...
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa kirjaa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut teosta kuvailun perusteella. Tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kirjan? Kommenteissa sana on vapaa!
Benjamin Disraelin teosta Endymion (1880) ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.britannica.com/topic/Endymion-novel-by-Disraeli
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Ihan tarkkaa tietoa juuri tuolta aikaväliltä ei löytynyt. Turun jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia ja kehittymistä 1900-luvulla. Ennen 2. maailmansotaa lanta - siis myös ns. makkilanta eli huusseista haettu jäte - vietiin kaatopaikoille, josta sitä myytiin maanviljelijöille lannoitteeksi. Kaatopaikkoja löytyi ainakin Iso- ja Vähä-heikkilästä, mutta niitä oli muuallakin. Ks. esim. Uusi Aura 18.11.1924. Vähä-Heikkilän kaatopaikka oli käytössä 1900-luvun alusta vuoteen 1941, tämän jälkeen käytössä oli Peltolan kaatopaikka 1941 - 1970. Vielä 1960-luvulla osassa talouksista oli käytössä järjestelmä, jossa huussien jätteet vietiin tynnyreissä kaatopaikalle.Lisää tietoa: Henry Nygård: Polttava kysymys - Orikedon jätteenpolttolaitos ja...
Merkintä voi tarkoittaa arkistossa olevia asiakirjoja, ks. esim:Tornion maistraatin tuomiokirjat https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-1219.KA_VAKKA-1916335.KALääninhallituksen kirjeet https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-6305.KA_VAKKA-104435.KA/CollectionListKoodi voi tietysti viitata johonkin muuhunkin.
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).