Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943...
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Kappale on Rock'n roll sen teit. Se löytyy mm. Kai Hyttisen levyltä 20 suosikkia: Volare. Levyn kansilehdessä on seuraavat tiedot kappaleesta:
-Alkuperäinen sävellys: I gave you the best years of my life
-K. Johnson, suomenkieliset sanat Vexi Salmi, sovitus M. Johansson
-Sony Music Publ. Scand.
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Rovaniemen kaupunginkirjasto on mukana kaukopalvelussa.
Rovaniemen kirjasto on mukana myös Lapin kirjaston ryhmässä, jonka verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi
voit katsoa, jos haluamasi kirja löytyy sieltä. Jos kirja on jossain muussa Lapin kunnankirjastossa, voit varata sen.
Varaukset ovat maksuttomia.
Rovaniemen kirjaston nettisivulla on kaukopalvelulomake, jolla voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=7
Kaukolainan tavallinen maksu on 7,70 € / laina.
Kaukopalvelun puhelin 0503151491
Melkein kaikilla on diplomaattitausta, mutta myös muutama poliitikko ilman diplomaattikokemusta on tehtävään valittu: Gladwyn Jebb (1), Trygve Lie (2) ja António Guterres (10).
Heikki Poroila
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Kun kyse on tällaisista keräilykohteista, joilla ei ole lähtökohtaisesti mitään arvoa sinänsä (kuten vaikkapa kultakolikolla), niiden "arvo" eli myyntihinta riippuu kokonaan kysynnästä eli se selviää, jos joku on halukas niitä ostamaan. Sen saa selville vain laittamalla tuotteet myyntiin johonkin lähtöhintaan jollekin markkinapaikalle kuten tori.net tms.
Ainoastaan tuolla 1000 ruplan setelillä voi olla jokin "listahinta", koska seteleitä kerätään laajasti ja niitä myös hinnoitellaan. En kyennyt itse löytämään netistä venäläisten setelien arvoista mitään tietoa, mutta joku ammattimainen kauppias voi sen tietää.
Heikki Poroila
Kirjastossa käytettävissä olevista painetuista lähteistä ei tunnu ylipäänsäkään löytyvän tietoa LiDARista (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutkasta.
Verkkolähteissä tietoa sekä itse tekniikasta että sen käyttötavoista on paljonkin, mutta kohtuullisella aineistojen selaamisella en onnistunut löytämään viitteitä siitä, että LiDARia käytettäisiin mainitsemallasi tavalla. Varman vastauksen löytäminen kysymykseesi edellyttäisi ilmeisesti varsin perusteellista tutkimista.
Tässä muutamia linkkejä aiheeseen:
LiDARin käyttötapoja on käsitelty laajastikin Wikipedia artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Lidar
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-works/
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-...
