Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä joitakin historiallisia romaaneja, jotka käsittelevät sisaruskateutta:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Sofi Oksanen: Puhdistus
Pat Booth: Sisarukset
Maila Ovaska: Polttava lapsuus
Susan Sellers: Vanessa & Virginia
Sara Hylton: Vastustamaton sisareni
Hans-Ulrich Treichel: Kadonnut veli
Lähempänä nykyaikaa:
Carita Forsgren: Perintö
Katja Kallio: Karilla
Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot
Laura Hird: Vapaana syntynyt
Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin
Marjaana Aumasto: Ilvesnainen
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala
Eino Leinon Kootut teokset 1-16 sisältää Leinon runoja, näytelmiä ym. hänen tuotantoaan. Kyseessä on siis 16 osainen kirjasarja vuosilta 1926-1930, eli julkaistu pian Leinon kuoleman jälkeen.Rauha runo löytyy teoksesta Sata ja yksi laulua (1898), joka on mukana Koottujen teosten 1.osassa.https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-eino-leinon-runosta-kaikkhttps://www.antikvaari.fi/teos/sata-ja-yksi-laulua/64500f233c7e9bbc77d8…Eino Leinon runoja on myös digitoituina verkossa. Niitä on koottu mm. Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A82332&…
Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004)
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta...
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu).
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Kysymykseen ei löydy vastausta ilman laajahkon tutkimuksen tekoa. Vastaus saattaa vaihdella myös tutkittavan maanosan ja kielialueen mukaan.Kysymystä voi yrittää selvittää suomenkielisen kirjallisuuden osalta Finna.fi sivuston aihehaulla. Finnassa on suurin osa suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistosta.Finna.fiSamaa voi kokeilla WorldCat.org haulla.
Smoking jacketista eli tupakkatakista löytyy tietoa mm. kirjoistaRoetzel: Täydellinen herrasmies (2009) s. 328Raivio, Ville: Klassikko (2015)s. 71-72ja netistä esim. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001786003.htmlTupakkatakki on herrasmiehen asu tupakointia varten. Takki vedettiin ylle, kun vetäydyttiin sauhutteluun ja näin suojattiin muu asu tupakan pistävältä hajulta.Tämä on ollut muodissa pitkään kotiasuna ns. paremmissa piireissä.Fetsistä löytyy hyvin tietoa kirjasta Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997) s. 48-54Tämä ei varsinaisesti ollut muotiasuste, vaan kulttuurillista lainaamista, jolla on voitu korostaa elokuvan hauskan herrahahmon ominaispiirteitä tai...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
