Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Ikävä kyllä tähän ei vastausta näytä löytyvän Kotuksen Suomen murteiden sanakirjasta, eikä ilmaisu ole vastaajalle tuttu.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Kotuksen murreasiantuntijoihin,
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko...
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Valitettavasti emme ole löytäneet vastausta kysymykseesi. Tiedustelen asiaa vielä kirjastolaisten sähköpostilistalla ja ilmoitan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Tunnistaisiko joku palstan lukijoista tämän kirjan?
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?...
Työntekijän irtisanominen hänen tekemänsä rikoksen takia on monisyinen asia. Siihen vaikuttavat mm. rikoksen laatu ja rangaistuksen ankaruus. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tulkita lakia, sillä siihen kirjastonhoitajan pätevyys ei riitä. Aihetta on käsitelty esim. seuraavilla sivustoilla:
Minilex: https://www.minilex.fi/a/saako-ty%C3%B6nantaja-irtisanoa-ty%C3%B6ntekij…
Taloushallintoliitto: https://tilitoimistossa.taloushallintoliitto.fi/osaaminen/milloin-vapaa…
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Merja Otavan tuotanto (Lähde Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175945962573)
Priska. WSOY 1959
Minä, Annika ÄP. WSOY 1961
Kävelyillat. WSOY 1963
Puzzle. WSOY 1966
Kuuvuosi. WSOY 1969
Fifti-fifti. WSOY 1971
Kirjoittamisen lopettamisen syistä Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa (Onnimanni 2015, nro 3, s. 12 - 16)
"Vuonna 1971 ilmestynyt Fifti-fifti jäi Otava viimeiseksi romaaniksi. Siinä näkyy jo viitteitä 1970-luvulla yleistyneestä ja vähitellen maneeriksi kehkeytyneestä ongelmarealistisesta nuoruuden kuvauksesta. Otava ajatteli yhä radikaalisti, mutta sen ajan yhteiskunnallisesti julistava tyyli tuntui vieraalta ja niinpä kirjoittaminen vaihtui kuvien tekoon."
Synnöve Stigmanin...
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse...
Selvitimme asiaa mutta valitettavasti syy lainaushistorian katoamiseen ei selvinnyt. Tietosuojan vuoksi henkilökunta ei näe asiakkaiden lainaushistoriaa joten lainaushistoriaa ei pystytä palauttamaan. Pahoittelut asian johdosta.
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Helsingin kirjastojen digitointipalvelut löydät Varaamosta Haku - Varaamo (hel.fi).
Keskustakirjasto Oodin digitointistudiossa on mahdollisuus muuntaa vanhoja videoita ja äänitteitä digitaaliseen muotoon, mutta valitettavasti tällä hetkellä kaitafilmien, VHS-C(Pieni kamerakasetti) ja BETA - kasettien digitointi on poissa käytöstä.
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
